Vastasyntyneellä lapsella on lähes 100 luuta enemmän kuin aikuisella – tässä selitys sekä yhdeksän muuta hämmentävää faktaa vauvoista

4:42
Katso myös: Vauvalle elinikäiset vammat hapenpuutteesta ja äidille virtsajohdinvauriot – tällaisia synnytysvahinkoja tapahtuu Suomen sairaaloissa

Me kaikki olemme joskus olleet vauvoja, mutta tiesitkö esimerkiksi että sinulla on ollut aiemmin enemmän luita kuin nykyään?

Vauvoilla on enemmän luita kuin sinulla 

Vastasyntyneillä on noin 300 luuta, mikä on lähes 100 enemmän kuin aikuisilla. Ylimääräiset luut sisältävät rustoreikiä, jotka mahdollistavat joustavan kasvun. 

Ihmisten kasvaessa rusto kalkkeutuu ja luut sulautuvat täydelliseksi aikuisen luurangoksi. Noin 16-vuotiaana kaikki ylimääräinen rusto on korvaantunut luulla. 

Suurin osa luiden sulautumisesta tapahtuu kuitenkin jo aiemmin. New Yorkissa toimivan lastenlääkärin Nelli Gluzmanin mukaan vastasyntyneen kallossa on monia erilaisia luita, jotka sulautuvat ajan myötä. 

Alle kaksivuotiaan lapsen kallossa on aukkoja kasvavien luulevyjen välillä, joita kutsutaan pehmeiksi pisteiksi. Nämä aukot sulautuvat yhdeksi jatkuvaksi luuksi noin vuoden ja kahden vuoden iän välillä. 

Vaikka vauvoilla on enemmän luita, niillä ei kuitenkaan ole kaikkia aikuisten luita! Vauvojen polvilumpioissa ei ole luita, vaan niitä suojaavat vain rusto. 

Vauvat voivat muuttaa muotoaan 

Vielä muodottomien luurankojen ansiosta vauvat voivat helposti muuttaa muotoaan. Joustavasta kallosta on hyötyä syntymässä, sillä se muotoutuu emättimen kanavan muotoon. Tämän vuoksi monet vastasyntyneet syntyvät hieman terävällä päällä. 

Aivojen koko kolminkertaistuu ensimmäisten kolmen vuoden aikoja. Tämä onnistuu joustavan kallon myötä. 

Terävän pään lisäksi vastasyntyneet voivat tervehtiä maailmaa kääntämällä jalat sisään- tai ulospäin. Tämä voi näyttää vanhemmille oudolta, mutta se on täysin normaalia. 

Asioiden tekeminen samaan aikaan on vauvoille helppoa 

Vauvat pystyvät hengittämään ja juomaan samanaikaisesti.  

Vastasyntyneet ovat imetettynä pitkään kerrallaan, yleensä 20-45 minuuttia. Vauvat pystyvät juomaan maitoa tämän koko ajan samalla kun ne hengittävät normaalisti. 

Avain tähän supervoimaan on vauvan kurkunpään asento, joka toimii hengitystienä keuhkoihin. 

Vastasyntyneillä kurkunpää on korkeammalla kurkussa ja se lukkiutuu pehmeän kitalaen kanssa. Tästä syntyy ero ruoan reitin ja nenän hengitysreitin välillä. Tästä johtuu myös se, miksi “imeväisiä” pidetään usein “pakollisina nenän kautta hengittäjinä”.  

Noin kolmen ja kuuden kuukauden iän välillä kurkunpää asettautuu alemmas ja mahdollistaa puheen.  

Vauvat ovat tavallaan luonnostaan uimareita 

Vauvat osaavat osittain uida vaistomaisesti. 

Alle kuuden kuukauden ikäisenä suurin osa vauvoista osaa automaattisesti pidättää hengitystään veden alla ja kokea sukellusrefleksin. Refleksissä on kyse joukosta autonomisia vastauksia, jotka auttavat säästämään happea. Vauvojen syke hidastuu, perifeeriset verisuonet supistuvat ja ne eivät hengitä vettä. 

Useissa tapauksissa refleksi katoa kuuden kuukauden ikäisenä. Vaikka refleksi toimisi, vauvoja ei pitäisi ikinä laittaa veden alle pitkäksi aikaa tai päästää veden lähelle ilman valvontaa. 

Vauvoille on olemassa esimerkiksi vauvauinteja, mutta lastenlääkäri Gluzman ei suosittele niitä. 

Vauvat kasvavat nopeasti 

Vauvat kasvavat todella nopeasti. Yleensä vauvat kaksinkertaistavat painonsa ensimmäisen viiden kuukauden aikana ja kolminkertaistavat sen jo vuoden sisällä. Alle kuuden kuukauden ikäisenä vauvat kasvavat yli 2 senttimetriä kuukaudessa. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että vauvojen ensimmäinen vuosi on jokaisella erilainen. “Normaali” vauvan koko ja paino ei ole vain yksi tietty lukema. 

Nopeasta kasvusta huolimatta Gluzmanin mukaan on täysin normaalia, että jokainen vauva laihtuu syntyessään. 

– 10 prosenttia tai vähemmän painonpudotusta heti syntymän jälkeen on normaalia, hän kertoo. 

Vauvojen pitäisi kuitenkin saada tämä paino takaisin kahden ensimmäisen viikon aikana. 

Vauvat maistavat ruoan eri tavalla 

Vauvat maistavat ruoan eri tavoin kuin vanhemmat lapset ja aikuiset. Vastasyntyneet pystyvät erottamaan makean ja happaman ja voivat esimerkiksi osoittaa mieltymyksensä makeaa maitoa kohtaan. Kuitenkin joidenkin tutkimusten mukaan vauvat eivät maistaisi happamuutta kuin vasta noin kahden kuukauden ikäisenä. 

Vaikka vauvojen makuaistin kehittyminen vie aikaa, niillä on enemmän makuhermoja useammissa paikoissa kuin aikuisilla. 

Lähes kaikilla vauvoilla on tapana olla aluksi nirsoja. Uusille ruoille esittely voi viedä paljon aikaa, ennen kuin vauvat hyväksyvät ne. Gluzmanin mukaan yleensä ruoasta pitämiselle tai hyväksymiselle vaaditaan noin seitsemän kertaa.  

Vauvojen ei tarvitse juoda vettä 

Vauvoille veden juottaminen ensimmäisten kuukausien aikana on jopa vaarallista. Ne saavat kaiken tarvittavan nesteen rintamaidon ja maidonkorvikkeen muodossa. 

Maidot sisältävät täydellisen sekoituksen vettä ja suoloja, jotka tukevat terveellistä elämää. 

Vauvoilla on vielä “keskeneräiset” munuaiset, jotka eivät kykene suodattamaan vettä yhtä tehokkaasti kuin aikuisten munuaiset. Ylimääräinen vesi voi päätyä ajelehtimaan verenkiertoon, jossa se laimentaa verta ja vähentää tärkeiden elektrolyyttimolekyylien pitoisuutta, jotka auttavat soluyhteydessä. 

Gluzmanin mukaan vesi on myös täyttävää ja vauvojen vatsat ovat todella pienet. Vastasyntyneen vauvan vatsa on noin marmorikuulan kokoinen. 

Vaikka myös vatsa kasvaa nopeasti, vesi voi silti täyttää vauvan ja viedä tilaa tärkeiltä ravintoaineilta, joita tarvitaan kasvuun. 

Ensimmäiset ulosteet eivät haise 

Vastasyntyneen ulostetta kutsutaan mekoniumiksi. Se on jätettä ravinteista, jotka on nautittu vielä kohdussa. Mekoniumilla on yleensä lähes hajuton ja se poistuu yleensä ensimmäisten päivien aikana syntymän jälkeen.  

Syntyessään osa vauvoista voi olla jopa mekoniumin peitossa. Tämä voi tapahtua, jos vauva on stressaantunut. Mekoniumin tullessa kohtuun on mahdollista, että se voi päätyä vauvan keuhkoihin.  

Ulosteen haju johtuu pääasiassa suolistobakteereista ja niiden sivutuotteista, jotka auttavat hajottamaan ruokaa. Syntyessään vauvoilla ei vielä ole suolistossaan bakteeripesäkettä. 

Vauvat voivat tuottaa maitoa 

Vastasyntyneet voivat tuottaa maitoa ja se on normaalia. Vastasyntyneen galaktorreaa esiintyy noin viidellä prosentilla vastasyntyneistä. Kaikki vauvat sukupuolesta riippumatta voivat kokea asian. 

Vastasyntyneeltä tuleva maito näyttää kuitenkin erilaiselta kuin “tavallinen”. Se on yleensä hyvin pieni määrä maitomaista ainetta, joka vuotaa vastasyntyneen nänneistä. Ilmiön taustalla on altistuminen suurelle määrällä estrogeenia kohdussa ja äidinmaidossa, ja se häviää yleensä itsestään. 

Asiasta kuitenkin kannattaa keskustella lääkärin kanssa, erityisesti jos se jatkuu yli kahden kuukauden ikäisenä. 

Vauvoilla on syntyessään huono näkö 

Kaikilla vauvoilla on aluksi erittäin huono näkö.  

– Jos äiti imettää, ne voivat nähdä hänen kasvonsa mutta eivät sen kauemmas, Gluzman kertoo. 

Katseen kohdentaminen vaatii lihaksia ja vauvojen aivojen pitää kyetä käsittelemään informaatiota ennen kuin ne kykenevät tarkentamaan katseen. Noin viiden ja 12 kuukauden iän välillä vauvat näkevät asioita kauempaa ja tarkemmin. 

Aluksi vauvat reagoivat helpommin suuriin kontrasteihin, kuten mustavalkoisiin kuviin värikkäiden ja kirkkaiden kuvien sijaan. Vaikka on todennäköistä, että vastasyntyneet näkevät värejä, ne eivät pysty täysin prosessoimaan niitä kuin vasta muutaman kuukauden päästä. 

Kun näkö kehittyy hiljalleen, vauvat reagoivat enemmän väreihin, yleensä ensimmäisenä punaiseen muutaman viikon jälkeen syntymästä. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja