Suomessa syntyvyys on ollut komeassa nousussa. Mutta miten korona-aika ja jääkiekon MM-kisat vaikuttivat Naistenklinikan synnytysosaston arkeen? Kuuntele yllä olevalta videolta!
Syntyvyys on ollut tänä vuonna suorastaan hurjassa kasvussa: Uudellamaalla on alkuvuoden aikana tapahtunut peräti liki yhdeksän prosentin kasvu.
Kasvu näkyi heti vuodenvaihteen jälkeen ja vauhti on kenties jopa kiihtynyt kevään edetessä. Loppuvuodestakin odotetaan vilkasta synnytysosastolla, ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella.
– Mitä näemme laskettuja aikoja, niin ainakin syys-lokakuulle suhdanne jatkuu – mennään aika vilkkaasti eteenpäin, toimialajohtaja Seppo Heinonen povaa.
Jos nousu jatkuu läpi vuoden, Heinonen ennustaa, että vuoden aikana saavutetaan jopa kymmenyksen kasvu.
– Ei muuta kuin hyvää vauvajuhannusta kaikille, hän toteaa pilke silmäkulmassaan.
Olisiko Suomen syntyvyys edelleen laskussa, ellei koronapandemiaa olisi? Esitimme vaikean kysymyksen asiantuntijalle – katso hänen vastauksensa yllä olevalta videolta!
Korona-aika sai aikaan kiireen tunteen synnytysosastolla
Marjo Lyyra on toiminut kätilönä noin 20 vuoden ajan. Hän on tehnyt uransa nimenomaan synnytysosastolla, joten hän on todistanut lukuisten perheiden elämän suuria käännekohtia.
Lyyra työskentelee tällä hetkellä Suomen suurimmalla synnytysosastolla, Naistenklinikalla Helsingissä, joten hektisyys ei ole hänelle uusi asia.
Siitä huolimatta korona-ajan vauvabuumi on näkynyt hänen työssään jatkuvana kiireen tunteena.
– Lapsia on syntynyt enemmän ja sehän on aivan mahtavaa. Kiireisempiä päiviä ja vuoroja on varmasti ollut suhteessa enemmän, kun on paljon synnyttäjiä.
– Mututuntumalla arvioiden jatkuva kiireen tunne on läsnä.
Yksi kätilö hoitaa kahta synnyttäjää kerrallaan
Lyyran mukaan synnytysosasto on ollut useita kertoja täynnä synnyttäjiä. Lapsen syntymä ei kuitenkaan ole jäänyt kiinni resurssipulasta, sillä Naistenklinikalla niin synnytyshuoneita kuin kätilöitäkin.
– Emme voi hoitaa synnytyksiä määräänsä enempää. Kun tupa on täynnä, se on täynnä.
Naistenklinikalla kätilöiden määrä on laskettu siten, että yksi kätilö voi hoitaa vuoronsa aikana kerrallaan kahta synnyttäjää.
Lyyra kuitenkin korostaa, että ihannetilanteessa yksi kätilö saa antaa kaiken energiansa yhdelle synnyttävälle perheelle.
Korona-aikana se ei ole aina ollut mahdollista.
– Kevät onkin näkynyt siten, että yksi kätilö on tosissaan hoitanut kahta synnyttäjää koko ajan, kun synnyttäjiä on riittänyt, Lyyra muistelee.
Jääkiekon MM-kisat pitivät hetkittäin synnytysosaston liki tyhjillään
Siinä, missä jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut näkyvät Finnpanelin katsojaluvuissa, MM-kiekko näkyi myös Naistenklinikan synnytysosastolla.
Kun Suomen Leijonat kohtasi MM-jäillä Venäjän, klinikalla oli yksi ainut synnyttäjä. Päivystyspuhelinkaan ei pirissyt pelin aikana kertaakaan.
– Kun matsi oli ohi, puhelimet alkoivat taas soimaan, ja yhtäkkiä meillä oli 12 synnyttäjää, Lyyra toteaa naurahtaen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vanhemmat vääntävät vitsiä "koronavauvoista"
Tämänvuotinen noususuhdanne on erittäin tervetullut Suomen synnytystilastoihin, sillä syntyvyys on ollut Suomessa laskussa noin vuosikymmenen ajan.
Viime vuonna lasku pysähtyi ja tilastoissa nähtiin pieni nytkähdys ylöspäin.
Tänä vuonna tammi-toukokuussa Uudellamaalla synnytettiin yhteensä 7 089 kertaa, eli 578 kertaa enemmän kuin vuonna 2020 vastaavana ajanjaksona.
Yksi käänteentekevimmistä tekijöistä nousulle uskotaan olevan koronapandemia.
– Ihan vastikään keskustelin erään isän kanssa, ja hän sanoi, että hehheh, teillä taitaa nämä koronavauvat teettää töitä.
Lyyra uskoo, että osa perheistä varmasti ajattelee, että korona-aika oli nimenomaan liikkeellepaneva voima perheenlisäykselle.
– Kyllä ne vanhemmatkin osaavat vitsiä vääntää siitä, että on touhuttu kotona korona-aikana, Lyyra sanoo.
"Voidaan puhua vauvabuumista"
Syntyvyyden kohentumisen uskotaan olevan eräällä tavalla myös ikäkysymys – laskeehan naisen hedelmällisyys dramaattisesti 40 ikävuotta lähestyessä.
– Viime vuosien yhteiskunnallinen keskustelu on myös tukenut syntyvyyttä. Ehkä myös se, että kun pitkään elettiin laskusuhdannetta, eräänlainen ikäikkuna tulee vastaan, eli hedelmällisyys laskee ja on aika tehdä lapsia, Heinonen kertaa.
Loppu saattaa olla historiaa. Heinosen mukaan kyseessä on suoranainen ilmiö.
– Uskaltaisin sanoa, että nyt voidaan puhua vauvabuumista, Heinonen aprikoi.