Vankiloiden työntekijät kokevat työolojensa huonontuneen radikaalisti muutamassa vuodessa.
Henkilöstövaje, kouluttamaton henkilökunta, huonontuneet työajat, ylityöt, vaaratilanteet ja huono työnantajakuva ovat lisänneet työntekijöiden pahoinvointia alalla.
MTV Uutiset on haastatellut useita työntekijöitä eri vankiloista ympäri Suomea. Työntekijöiden viesti on yhtenäinen.
Työntekijät esiintyvät jutussa nimettöminä asian arkaluonteisuuden vuoksi.
– Olen miettinyt alan vaihtoa. Olen hakenut korkeakouluun opiskelemaan toista alaa. Nyt on tullut mittari täyteen tällä alalla, on pakko päästä tekemään jotain muuta, eräs vartija kertoo.
– Työvuorot olivat ennen valttikortti, joka sai jäämään tänne töihin. Siksi jäin aikoinaan kesämiehestä kokoaikaiseksi vartijaksi, kun koin työajat niin isona etuna. Nyt työvuoroja on kuitenkin heikennetty valtavasti, eikä valvontahenkilöstöä kuunnella, toinen vartija sanoo.
– Työhömme liittyy vaara eikä sitä voi vähätellä. Työ on muuttunut vaarallisemmaksi koko ajan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi. Kun siihen lisätään huonot työolot ja uuvuttavat työvuorot, niin paketti on valmis, kolmas kertoo.
Lue myös: Vangit pahoinpitelevät vartijoita yhä useammin: "Väkivalta vankiloissa on raaistunut todella paljon"
Kuilu henkilöstön ja johdon välillä
Vankilavirkailijain Liiton VVL:n pääluottamusmies ja puheenjohtaja Antti Santamäki tunnistaa työntekijöiden hädän sekä oman että liiton kautta kuulemiensa vankilatyöntekijöiden kokemuksista.
Santamäki kuvaa suurimmaksi ongelmaksi kuilua henkilöstön ja työnantajapuolen välillä.
– Henkilöstöllä on kokemus, että työnantajapuoli ei kuule heitä, kun ongelmia yritetään tuoda esille. Tämä on laskenut työntekijöiden luottamusta johtoon.
– Meidän suurin ongelmamme on, että herrasmiehet johdossa eivät kuuntele, vaikka he mistä saisivat kuulla henkilökunnan murheista. He kääntävät aiheen resursseihin ja koulutukseen, eivätkä he myönnä, että työolot ovat huonot, 16 vuotta alalla ollut vartija kertoo.
– Rikosseuraamuslaitos ei todellakaan kuuntele kenttää. Johtoa ei vähääkään kiinnosta, mitä kenttä on mieltä. Se johtuu varmaan siitä, että heidän on kivuliasta ottaa palautetta vastaan, koska he ovat useimmiten syypää siihen hätään, toinen vartija kuvaa.
Hankala järjestelmä
Suomen Kyselytutkimuskeskus Oy:n tekemässä vuoden 2021 Vankilavirkailijain Liiton jäsentutkimuskyselystä selviää, että vain 11 prosenttia työntekijöistä kokee ylimmän johdon luotettavaksi toimissaan.
Vain kuuden prosentin mielestä työnantaja otti rakentavan palautteen vakavasti vastaan. 26 prosenttia vastaajista koki Rikosseuraamuslaitoksen hyväksi työnantajaksi hyvin tai melko usein.
– Kysely tehtiin reilu vuosi sitten ja sanoisin, että tilanne on nyt entistä karumpi. Esimerkiksi uusi asiakastietojärjestelmä Roti on heikentänyt henkilöstön jaksamista entisestään järjestelmän toimimattomuuden takia, Santamäki kertoo.
Santamäki viittaa 40 miljoonaa euroa maksaneeseen järjestelmään, joka on kerännyt runsaasti negatiivista palautetta.
Helsingin Sanomissa julkaistiin poikkeuksellisesti nimimerkillä mielipidekirjoitus, jossa työntekijä kritisoi vankiloiden työoloja ja uutta toimimatonta asiakastietojärjestelmää.
Lue myös: TS: Rikolliset yrittäneet soluttautua vanginvartijoiksi – supon turvallisuusselvityksille kritiikkiä
Pelon ilmapiiri
Santamäen mukaan työntekijät eivät uskalla puhua ongelmista ääneen omalla nimellään, koska he pelkäävät sillä olevan vaikutusta omaan työtilanteeseen. Työnantaja on Santamäen mukaan varoittanut työntekijöitä puhumasta työoloista työpaikan ulkopuolella.
– Työntekijät kokevat selkeän pelon ilmapiirin. Asioita ei uskalleta tuoda esille, koska pelätään toimenpiteitä johdon puolelta. Tämä on huolestuttavaa. Toivoisin, että työnantaja kuulisi työntekijöitä tilanteessa, jossa hyvinvointi, jaksaminen, sairastavuus, alalta poistuminen ja luottamus johtoon ovat retuperällä, Santamäki sanoo.
– Tämänhetkinen sisäinen työnantajakuva on todella huono ja henkilöstö voi meillä todella huonosti, pitkän uran tehnyt vartija sanoo.
Lue myös: Suomen vankilaturvallisuus on pahasti jäljessä muista Pohjoismaista – jengirikolliset hallitsevat vankiyhteisöjä
Työajat alalla ovat heikentyneet
Vuosien ajan vankiloiden työntekijät olivat VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn mukaan tyytyväisiä työaikoihin, joissa toistui selkeä rytmi: kolme päivää töissä, kolme päivää vapaalla.
Rikosseuraamuslaitos teki työaikoihin muutoksia uuden työaikalain pohjalta, jolloin myös tyytyväisyys työaikoihin alkoi heikentyä.
VVL tiedotti jo vuonna 2019 olevansa tyytymätön Rikosseuraamuslaitoksen tekemiin päätöksiin työaikojen suhteen.
Santamäen mukaan uutta työaikalakia ei noudateta silloin, kun vankila tarvitsee työntekijöitä, mutta sitä tulkitaan työntekijän etujen vastaisesti tilanteissa, joissa lyhyempi vuorokausilepo olisi työntekijän eduksi.
– Työntekijät toivovat lyhyempää vuorokausilepoa, koska se mahdollistaisi yhtenäisemmät vapaat. Työ aiheuttaa paljon psykososiaalista kuormittavuutta. Nykyiset työvuorot eivät mahdollista riittävää palautumista valvontahenkilökunnalle, Santamäki kertoo.
– Työvuorojen pituus ei ole rasittava tekijä vaan se, kuinka usein joudumme olemaan vangin kanssa tekemisissä. Vangin tuoma psykososiaalinen kuormitus on todella iso meidän alallamme. Uusissa työvuoroissa on yleistä, että voi olla kolme päivää töitä, yksi vapaa, kaksi päivää töitä ja taas vain yksi vapaa. Ei yhdessä vapaapäivässä ehdi palautua, yksi vartija kuvaa.
Paljon ylitöitä
Työaikalain lepoaikaan liittyvää säädösmuutosta on perusteltu työntekijän suojaamisella liialliselta kuormitukselta, mutta käytännössä tämä ei näy valvontahenkilökunnan työvuoroissa.
– Minulle suunniteltiin tässä listassa huonon työvuorosuunnittelun seurauksena monta pitkää vuoroa putkeen ilman välipäiviä. Siinä kertyi lähemmäs 70 tuntia töitä muutamassa päivässä, nimettömänä haastattelun antanut rikosseuraamusesimies kertoo.
Ylityöt ovat kasvaneet alalla suureksi ongelmaksi. Työntekijöitä ei ole riittävästi, eikä tarjotuista vuoroista kehdata kieltäytyä. Työkaveria ei haluta jättää pulaan.
– Laskeskelin, että minulla tuli nyt 179,45 tuntia töitä kolmessa viikossa. Siinä on 65 tuntia ylitöitä, eräs vanginvartija kertoo.
– Aamulla ei välttämättä tiedä, milloin pääsee töistä pois, koska kuitenkin tullaan pyytämään, että voitko jatkaa päivää, toinen vartija sanoo.
– Ainakaan minun omatuntoni ei anna periksi, että lähtisin vain kotiin, jos työpaikalla on tosi paha tilanne, yksi haastateltava kuvailee.
– Työvoimapulan takia joudumme tekemään ylimääräistä koko ajan. Se on muodostunut ihan normaaliksi asiaksi. Hetkenkään pysähdystä ei ole. En esimerkiksi muista, koska olisin pitänyt ruokatunnin, eräs vartija kertoo.
Vartijoiden 13-tuntiseen työpäivään kuuluu tunnin palkaton ruokatunti, jota ei kuitenkaan haastateltavien mukaan useinkaan pystytä pitämään.
Lue myös: Vankiloiden henkilökuntaa uhkaillaan entistä enemmän – häirintä ja jopa vainoaminen ulottuvat myös siviilielämään
Paljon sairauspoissaoloja
Santamäen mukaan myös sairastavuus on alalla korkeissa lukemissa. Lukuisat sairauspoissaolot lisäävät ylityötunteja ja aiheuttavat henkilöstövajetta entisestään.
– Tänään tuli yhteen päivään kymmenen sairauspoissaoloilmoitusta. En tiedä, mistä muka keksisin näihin tekijät, rikosseuraamusesimiehenä työskentelevä henkilö toteaa.
– Sairastavuus on meillä todella korkeaa, eikä ihme, kun työolot ovat tällaiset. Meillä on tuplat sairauspoissaoloja verrattuna muihin valtion aloihin, yksi MTV:n haastattelemista vartijoista kertoo.
Turvallisuustilanne on heikko
Vankiloiden turvallisuustilanne on myös heikentynyt viime vuosina. Santamäen mukaan asiasta on puhuttu pian neljä vuotta eikä tilanne ole parantunut.
Henkilökuntaan kohdistettu uhkailu ja painostus ovat lisääntyneet järjestäytyneen rikollisuuden toimesta.
Tutkija Jyri Paasosen vuonna 2021 toteuttaman turvallisuusselvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä ei ole toimiva: turvallisuusorganisaatio on liian hajanainen ja vastuunjako on epäselvää.
Lisäksi Paasosen selvityksessä huomattiin, että valvontahenkilöstö joutuu työskentelemään liikaa yksin.
– Meillä saattaa olla osastolla 50 vankia ja vain yksi vartija monen tunnin ajan. Sen ei pitäisi olla niin, vartija kertoo.
– Saattokeikoilla pitäisi olla aina kaksi työntekijää vangin kanssa. Meillä saattokeikat kuitenkin hoidetaan pääasiassa yksin, yksi haastateltavista sanoo.
Vartijoiden mukaan on vuorossa olevan esimiehen vastuulla asettaa vangit järjestykseen ja päättää, kenen kohdalla erityisesti tarvitaan kahta vartijaa.
Lue myös: Riihimäen vankilaan sijoitetaan Suomen vaarallisimmat vangit – tällaista on varmuusosastolla, jossa vangit eivät saa edes käyttää omia vaatteitaan
Vanki karkasi saattotilanteessa
Santamäen mukaan henkilöstövaje johtuu vähennetyistä henkilötyövuosista, korkeasta sairastavuudesta ja täyttämättömistä viroista.
Työntekijäpulan vuoksi työntekijät joutuvat usein jättämään tauot pitämättä, joka lisää alalla koettua uupumusta.
– Toinen ongelma on kouluttamaton henkilökunta. Vankilassa saa nykyisellä lainsäädännöllä työskennellä määräaikaisena vartijana peräti kaksi vuotta ilman minkäänlaista koulutusta. Ilman tätä mahdollisuutta olisimme kuitenkin todella pulassa, sillä koulutettua väkeä ei ole riittävästi, Santamäki kertoo.
Myös Euroopan kidutuksen vastainen komitea huomautti vuoden 2021 raportissaan Suomen vankiloiden kouluttamattomasta henkilökunnasta. Tämä on näkynyt työntekijöiden mukaan myös konkreettisesti työssä.
Nimettömänä esiintyvän vartijan mukaan noin kaksi kuukautta sitten vanki karkasi saattokeikalta. Vangin saattajana oli kesätyöntekijä, jolla ei ollut koulutusta alalle.
Haastateltavan mukaan vuorossa ollut esihenkilö joutui lähettämään vankilan ulkopuoliselle keikalle vain yhden kesätyöntekijän kahden vartijan sijasta työvoimapulan vuoksi.
– Yksin työskentely on alalla yleistä, ja voi johtaa vastaaviin vaaratilanteisiin, Santamäki kommentoi.
– Johto sanoo vuodesta toiseen, ettei yksin työskentelyä pitäis olla. Mutta meillä ei muuta olekaan. Rikosseuraamuslaitos sanoo, että nämä ovat yksittäistapauksia, mutta eivät ne ole. Yksin työskentelyä on väistämättä, kun ei ole tekijöitä, yksi vartija kertoo.
Lue myös: Neljään vankilaan tehostettua valvontaa – tavoitteena rauha vankien välille sekä huumekaupan kitkentä
Rise kehittää järjestelmäänsä
Rikosseuraamuslaitoksessa ollaan tietoisia työntekijöiden tyytymättömyydestä.
– Käymme jatkuvaa dialogia ja keskustelua kentän, henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa. Erilaisia tyytymättömyyden aiheita on monenlaisia, mutta yritämme keskustella niistä rakentavasti heidän kanssaan, Risen turvallisuuspäällikkö Petri Nurmi kertoo.
Rikosseuraamuslaitos pyrkii vastaamaan työvoimapulaan ja kouluttautumattoman henkilöstön määrään monipuolistamalla kouluttautumista, lisäämällä koulutettavien määriä ja miettimällä keinoja tehostaa organisaation rekrytointia.
Nurmi myöntää, että on riski- ja turvallisuustekijä, kun vankiloissa on paljon kouluttamatonta henkilökuntaa.
Useat vangit käyttävät myös hyväkseen sitä, että vartijoina on kouluttamatonta henkilökuntaa.
– Koulutuksessa opitaan tärkeät työturvallisuuteen liittyvät seikat. Arkityössä täytyy olla valppaana ja olla valmiudet voimankäyttöön ja palvelunohjaukseen. Se ei tapahdu helposti ja täysin kouluttamattomalta. Siinä tarvitaan vankkaa osaamista, Nurmi sanoo.
Nurmen mukaan vankiloiden valvontahenkilöstöstä noin 10 prosentilta puuttuu alan koulutus. Tilannetta pyritään nyt korjaamaan ja opiskelijakapasiteettia vartijoiden perustutkinnossa on lisätty.
– Perustutkinnosta saadaan tärkein pohja perustyöhön. Meillä on haasteita saada hyvää henkilökuntaa ja tällä alalla on työvoimapula, Nurmi kertoo.
"Ei ratkaise kaikkia ongelmia"
Santamäki näkee Risen kehitysideat hyvinä ja uskoo niiden vaikuttavan pitkällä tähtäimellä Euroopan kidutuksen vastaisen komitean huomautukseen kouluttautumattomaan henkilöstöön liittyen.
Hän ei kuitenkaan näe yksin rekrytointi- ja koulutusjärjestelmän kehityksen ratkaisevan alan huonontuneita työoloja.
– Alalla useita vuosia viihtyneet työntekijät suunnittelevat alan vaihtoa. Työntekijät sairastelevat, ovat väsyneitä ja kokevat, ettei heitä kuunnella. Alan vaarallisuus on lisääntynyt esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi.
– Työputket ovat pitkiä ja ne tehdään henkilöstövajeella. Palkka on huono. Siksi en näe, että yksin koulupaikkojen lisääminen ratkaisisi koko alalla kyteviä ongelmia.