Vanhat ja uudet myrkyt uhkaavat Itämeren eliöitä

Kiellettyjä DDT ja PCB - yhdisteitä löytyy edelleen Itämeren silakoista, simpukoista ja pohjilta. Tämä ilmenee tänään Helsingin yliopistossa tarkastetusta filosofian lisensiaatti Anna-Liisa Pikkaraisen väitöskirjasta. Suurimmat DDT ja PCB -pitoisuudet mitattiin Itäisellä Suomenlahdella.

- Esimerkiksi Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren pohjasedimenteistä löydettiin PCB-pitoisuuksia, jotka voivat antaa aihetta huoleen, sanoo Pikkarainen.

Vanhat DDT ja PCB - jäämät tuntuvat pysyvän hyvin kauan Itämeressä, mutta uusiakin päästöjä tänne saattaa tulla ilman kautta. Trooppisilla alueilla DDT:tä käytetään edelleen mm. malarian torjuntaan ja ilmavirtaukset voivat kuljettaa ainetta niinkin kauas kuin Itämerelle.

Itämeren kartta

Itämeren lisääntyvä laivaliikenne näkyy polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksien kasvuna. PAH-yhdisteet ovat peräisin laivaliikenteen laittomista öljypäästöistä, laivojen polttoaineista, öljyonnettomuuksista ja jätevesistä.

Väitöskirjan mukaan ne kertyvät meren eliöihin kuten simpukoihin ja kaloihin sekä pohjasedimenttiin.

Eri puolilta Itämerta otetuista näytteistä löydettiin niin suuria PAH-pitoisuuksia, että ne häiritsevät kalojen lisääntymistä ja kasvua sekä aiheuttavat niille maksasairauksia.

Tutkijaa huolestuttaa erityisesti erilaisten mereen päätyvien yhdisteiden yhteisvaikutukset.

- Meressä voi olla hyvin paljon erilaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka vaikuttaa yhtäaikaa eliöihin ja näiden yhteisvaikutuksista tiedetään melko vähän, mikä tietenkin on huolestuttavaa, sanoo Anna-Liisa Pikkarainen.

Meren pohjakerroksiin kerääntyneet myrkyt voivat lähteä liikkeelle, jos merenpohjaa kaivetaan. Esimerkiksi kaasuputken rakentaminen voisi saada myrkyt liikkeelle.

Lue myös:

    Uusimmat