Eduskunta sai tänään hallitukselta esityksen Suomen Hallitusmuodosta. Tarkoituksena on koota kaikki nykyiset perustuslait yhteen lakiin.
Uudella perustuslailla on tarkoitus vahvistaa Suomen valtiosäännön parlamentaarisia piirteitä. Samalla se kaventaa monessa kohdin tasavallan presidentin valtaoikeuksia. Eduskunnassa uuden perustuslain sisällöstä ollaan periaatteessa melko pitkälle yksimielisiä. Pääministerin valinnasta käytäneen kuitenkin vilkasta keskustelua. Suurimman oppositiopuolueen keskustan mielestä eduskunta ei pääse tarpeeksi osallistumaan pääministerin valintaan.
Keskusta haluaisi, että pääministeri valittaisiin heti hallituksen muodostamisvaiheessa. Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että presidentti antaisi tiedon pääministeriehdokkaasta hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta käytävien neuvottelujen jälkeen. Eduskunta valitsee pääministerin ja presidentti nimittää hänet. Esitys tuo tasavallan presidentin päätöksentekomenettelyyn muutoksia. Myös kansainvälisiin suhteisiin liittyvät tasavallan presidentin valtaoikeudet muotoillaan uudelleen. Vastedes Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta. Sekä ulkopolitiikkaa että EU-asioiden valmistelua on nykyisinkin käytännössä hoidettu pitkälti esityksen mukaisella tavalla. Presidentiltä on lähdössä myös omaperäinen asetuksenantovalta. Tarkoituksena on, että asetuksen antaisi hallitusmuodossa tai laissa annetun valtuutuksen perusteella tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö.
Eduskunnan on määrä aloittaa lähetekeskustelu esityksestä ensi viikolla. Tämä jälkeen käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa. Uusi perustuslaki on suunniteltu tulevaksi voimaan vuoden 2000 maaliskuun alusta.
Häkämies: Vielä voi neuvotella
Eduskunnalle annetun valtiosääntöuudistuksen eniten kiistaa herättänyt kohta saattaa muuttua vielä esityksen eduskuntakäsittelyssä. Oikeusministeri Kari Häkämies sanoo, että hallituksen muodostamiseen liittyvistä asioista voidaan neuvotella vielä hallituksen ja opposition kesken. -Jos asiasta löytyy kompromissi hyvinkin laajalla pohjalla, niin miksi hallitus ei olisi siihen valmis, Häkämies totesi. (STT)