Väkivallan uhrit sinnittelevät usein joulun kotona

Väkivallan uhka varjostaa tänäkin vuonna monen suomalaisen joulua. Pitkien vapaiden varjopuoli on se, että pinna kiristyy ja nyrkit alkavat heilua herkemmin kuin arkena. Joulu on juhlista perhekeskeisin. Tämä näkyy asiantuntijoiden mukaan siinä, että perheväkivallan uhrit sinnittelevät usein juhlapäivät kotona.

Lastensuojelussa joulu lisää jonkin verran kiireisiä huostaanottoja. Ne johtavat kuitenkin harvoin pysyviin huostaanottoihin.

- Joulunajan kriisit näkyvät turvakodeissa pääsääntöisesti pyhien jälkeen, kun arjen koittaessa hakeudutaan palvelujen piiriin, kuvailee Ensi- ja turvakotien liiton tiedottaja Mikko Savelainen.

Samankaltaisia kokemuksia on suurempien kaupunkien sosiaalitoimissa.

Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteerin Leena Ruusuvuoren mukaan avunhakemisen kynnystä ei tarvitsisi pitää korkealla. Hänen mukaansa riittää se, jos tilanne on uhkaava ja kotona täytyy pelätä.

- Jos väkivalta kohdistuu lapsiin, silloin pitää lähteä heti. Fyysinen väkivalta jättää jäljen ja yhdistyy myöhemmin aina pyhään. Se pyhä on sitten loppuelämän pilalla, Ruusuvuori toteaa.

Raittiuden Ystävät on kampanjoinut onnellisen joulun puolesta jo kymmenen vuoden ajan. Kampanjan tunnus on "Anna lapselle raitis joulu". Suunnittelija Ritva Kuusisto kertoo, että kampanjan tavoitteena on saada aikuiset ajattelemaan, miltä päihteiden käyttö lapsesta tuntuu. Kampanjan toteuttamiseen on kannustanut myönteinen palaute.

- Erityisesti ne, joilla on ikäviä muistoja omista lapsuuden jouluistaan kiittelevät sitä, että joku sanoo tämän asian ääneen, Kuusisto toteaa.

Mikko Savelainen muistuttaa, että väkivalta ei kuitenkaan aina tarvitse laukaisijakseen päihteitä.

Uudenvuodenaattona kiireisempää

Helsingin kaupungin sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli Salin toteaa, että joulu on aikaa, johon sosiaalipäivystyksessä täytyy aina varautua. Ympäri vuorokauden toimiva sosiaalipäivystys on valmis lähtemään tarvittaessa kotikäynnille. Viime vuosina joulut ovat olleet Salinin mukaan kohtalaisen rauhallisia.

- Joulut ovat nykyään hieman helpompia kuin 1990-luvun hankalina vuosina. Selvästi kovempia juhlapyhiä ovat esimerkiksi uudenvuodenaatto ja vappu, Salin toteaa.

Myös Tampereen sosiaalipäivystyksessä viime vuosien jouluaatot ovat sujuneet ilman kiireitä. Yhteydenotot tosin lisääntyvät, kun joulun juhlinta etenee.

Yhden luurin palvelu

Suomessa toimii useita auttavia puhelimia. Lukuun ottamatta maahanmuuttajanaisille suunnattua Monika-Naiset liiton puhelinta, mikään niistä ei ole auki ympäri vuorokauden.

Leena Ruusuvuoren mukaan Suomi on viimeisiä EU-maita, joissa tällaista puhelinpalvelua ei ole. Hän korostaa, että Suomesta pitäisi löytyä koko valtakunnan kattava yhden luurin palvelu, joka olisi aina auki.

- Sieltä voitaisiin ohjata uhrit eteenpäin, hän hahmottelee.

Hädän hetkellä puhelinnumeron etsiminen ja päivystysaikojen tarkistaminen on Ruusuvuoren mukaan usein liikaa.

- Apua pitää saada heti, ettei uhri joudu paniikkiin. Lisäksi väkivallan kokemuksen haluaa unohtaa jälkeenpäin ja uskoa, että sitä ei enää tapahdu, Ruusuvuori perustelee.

(MTV3-STT)