Vakavia kouluväkivaltatapauksia ilmi, teot järkyttävät: Korvaukset voivat langeta rikoksen tehneen lapsen maksettavaksi vasta täysi-ikäisenä

Poliisi voi tehdä esitutkinnan lasten rikoksista, mutta ne eivät kuitenkaan siirry syyttäjälle syyteharkintaan. Poliisi voi kuulustella myös alle 15-vuotiasta rikoksesta epäiltynä, jolloin hänen huoltajalleen varataan eräin poikkeuksin mahdollisuus olla paikalla.

Alle 15-vuotiaan rikoksesta seuraavat yleensä lastensuojelulain mukaiset toimet, joista ensisijaisia ovat avohuollon tuki ja viimeisenä huostaanotto.

Lue myös: "Monenko muun elämä pitää mennä lopullisesti pilalle, että tajuatte?" – MTV:n lukijoilta selvä viesti koulukiusaamisesta

Lasten tekemistä vakavista rikoksista tulisi aina tehdä lastensuojeluilmoitus, painottaa Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.

– Voisi arvioida, että aina tällaisesta vakavasta väkivallanteosta tehdään lastensuojeluilmoitus, Heinonen kertoo.

Kun lastensuojeluilmoitus tehdään, käynnistetään lastensuojelutarpeen selvittäminen ja arvioidaan lapsen ja perheen tuen tarve.
Heinonen kertoo, että arvioinnissa käydään tilanne läpi sekä vanhempien että lapsen kanssa. Kun kokonaiskuva saadaan muodostettua, mietitään parasta tukitapaa.

Heinosen mukaan yleispätevää kaavaa ei ole, vaan ratkaisu tehdään yksilöllisesti. Perhe voidaan ohjata esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolaan.
Vakavan kiusaamisen uhreista ei kuitenkaan tehdä automaattisesti lastensuojeluilmoitusta.

Lue lisää aiheesta: 11-vuotias pahoinpideltiin vantaalaiskoulussa, poliisi on kuullut tekijöitä ja uhria – siskon mukaan pikkuveli ei halua palata kouluun: "Hän ei halua nähdä näitä ihmisiä"

– Uhrille ja hänen perheelle pitäisi aina varmistaa psykososiaalinen tuki. Joissain tilanteissa tuki voidaan varmistaa lastensuojelun kautta, Heinonen lisää.

Vantaalla ja Joensuussa tuoreita tapauksia

Julkisuudessa on hiljattain ollut erityisesti Vantaalla tapahtunut pahoinpitely. Kytöpuiston koulussa kuudesluokkalaisten tekemässä vakavassa väkivallanteossa loukkaantui yksi oppilas. Poliisin mukaan tapauksen käsittely jatkuu koululla viranomaisten yhteistyönä.

Koulun rehtori ei ole halunnut kommentoida tilannetta. STT ei ole tavoittanut koulun vanhempainyhdistyksen edustajaa.

Lue myös: Teemu, 17, kertoo ala-asteella kokemastaan kiusaamisesta: "Käyttäydyin eri tavalla ja se ärsytti"

Perjantaina poliisi kertoi, että Joensuussa 13–14-vuotiaat koululaiset olivat pahoinpidelleet koululaisen, joka sai hoitoa vaativia vammoja päähän. Sekä Joensuun että Vantaan pahoinpitelyt tapahtuivat välitunnilla.

Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt lisääntyivät jonkin verran vuosien 2008–2017 aikana. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston julkaisemasta Rikollisuustilanne-katsauksesta, jossa perehdyttiin nuorisorikollisuuteen.

Lastensuojeluilmoitusten syistä ei kuitenkaan tehdä kattavaa seurantaa. Siksi ei voida arvioida, ovatko esimerkiksi vakavan kiusaamisen tai väkivallanteon lastensuojeluilmoitukset lisääntyneet viime vuosina.

Vahingonkorvausvelvoite koskee lapsiakin

Alle 15-vuotiaiden tekemistä rikoksista seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, vaikkei rikosoikeudellista vastuuta olekaan.

Vahingonkorvauksen määrää voidaan pienentää ja maksuaikataulua pidentää, jos täyden korvauksen määrääminen lapsen maksettavaksi olisi kohtuutonta. Käytännössä korvausvastuu voi siirtyä myös vanhemmille.

Jos korvauksia ei makseta, ne voivat päätyä ulosottoon ja lapsen maksettavaksi täysi-ikäisenä. Lasten rikoksissa keinovalikoimassa on niin ikään sovittelu.

Lue myös: Mistä tiedän, kiusataanko lastani koulussa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastensuojelun käsikirjan mukaan sovittelu on vapaaehtoinen ja maksuton palvelu, jossa koulutetut vapaaehtoissovittelijat auttavat käsittelemään tapahtunutta rikosta tai riitaa.

Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikos- tai riita-asian osapuoli. Myös poliisi, lapsen huoltaja tai koulu- ja sosiaaliviranomaiset voivat ohjata sovitteluun lasten rikos- ja riita-asioita.

Alueellista vaihtelua

Alle 15-vuotiaat rikoksen tehneet ohjataan usein poliisin ankkuritoimintaan, jota on tarjolla jokaisella poliisialueella. Toiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen.

Ankkuritoiminnassa ovat mukana asiantuntijat poliisista, sosiaali-, terveys- sekä nuorisotoimesta. Ryhmä tapaa nuoren ja hänen perheensä ja ohjaa heidät avun tai tuen piiriin.

Lue myös: Koulukiusaamista ei ole saatu kitkettyä puheista huolimatta

– Se on tilanteeseen akuutisti puuttumista ja moniammatillista toimintaa, Heinonen kuvailee.

Kaiken kaikkiaan vakavaan kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttuminen vaihtelee alueittain.

– Ei meillä ole yhtä valtakunnallista yhtäläistä mallia. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on yhtenäinen käytäntö. Palveluvalikoima rakentuu eri tavalla alueittain, Heinonen sanoo.

Ankkuritoiminnan kaltaista työtä tekee esimerkiksi Etelä-Karjalassa Vintiötoiminta, jossa ryhmään kuuluvat nuorten oikeusedustaja, kuraattori ja poliisi.