Tällä viikolla on uutisoitu useista alaikäisten lasten tekemistä puukotuksista.
Poliisin mukaan alle 15-vuotiaiden vakavat väkivaltarikokset ovat olleet Suomessa erityisen harvinaisia ja niiden määrä oli pitkään laskussa. Vuoden 2015 paikkeilla tapahtui kuitenkin muutos, ja erityisesti vuonna 2019 luvut lähtivät nousuun.
Elina Kekkonen Lastensuojelun keskusliitosta kertoo MTV Uutisille, että tyypillistä alaikäisen tekemää väkivaltarikosta on vaikeaa määritellä tarkkaan.
– Usein niihin (väkivaltarikoksiin) kietoutuu niin paljon erilaisia tekijöitä. Siihen liittyy fyysistä ja henkistä väkivaltaa toisia kohtaan ja erilaisia luvattomaan haltuunottoon liittyviä tapauksia.
Lue myös: Miksi lapset syyllistyvät vakavaan väkivaltaan? Tutkija nostaa esiin pientä ryhmää koskevan ilmiön: "Olisin huolissani siitä"
Kekkosen mukaan usein väkivaltarikoksiin johtava tilanne on sellainen, että jossain kaveriporukassa aletaan toimia tavalla, joka johtaa rikoksiin.
– Ei ole mitenkään tavallista, että yksittäinen lapsi ihan keskenään vain alkaisi touhuilla asioita, joita ei saa tehdä. Yleensä siinä on aina taustalla se, että jollakin tavalla on tullut sellainen tapa toimia siinä kaveriporukassa. Yleensä päihteet liittyvät siihen kuvioon ja erilaisten tavaroiden ja hyödykkeiden saaminen.
Päihteet voivat olla Kekkosen mukaan nuorten väkivaltatekojen taustalla jopa jo kymmenenvuotiaiden keskuudessa.
– Se on jo ihan tavallista, että 13-vuotiailla voi olla jonkun verran erilaisia kokeiluja.
Lue myös: Alaikäinen on puukottanut vakavasti toista kuluvan viikon jokaisena päivänä – "Suuntaus on ollut huono"
Kekkosen mukaan yhteiskunta on epäonnistunut nuorten tekemien väkivaltatapausten hoitamisessa:
– Jostain syytä ne meidän keinomme eivät ole selkeästikään oikeat, koska meillä on paljon huonosti voivia lapsia.
Päihteiden käytön lisääntyminen kodeissa näkyy nuorten väkivaltarikoksissa
Alle 15-vuotiaiden tekemät törkeät pahoinpitelyt ovat lähteneet kasvamaan vuodesta 2019 lähtien. Kekkosen mukaan esimerkiksi suomalaisessa kotikulttuurissa päihteiden käytön lisääntyminen näkyy selvästi väkivaltarikoksissa. Kodeissa tapahtuva päihteiden käyttö on asia, joka vaikeuttaa turvallisten vuorovaikutussuhteiden rakentamista kotioloissa.
Kekkonen varoittaa lisäksi myös yhdestä kouluissa piilevästä ongelmasta:
– Tällä hetkellä meidän koulujärjestelmässämme ei ole riittävän vahvaa tukea ymmärtää muun muassa erilaisia neuropsykiatrisia erityisyyksiä, Kekkonen kertoo.
Lue myös: Useat lapsipuukotukset järkyttivät suomalaisia – rikostoimittaja: "Todella poikkeuksellista"
Kekkonen huomauttaa jokaisen tarvitsevan tunteen siitä, että on osallisena porukassa ja saa oppia asioita sekä saa osakseen hyväksyntää.
– Jos ensin on hankalaa päiväkodissa ja sitten on vähän hankalaa koulussa, niin lapselle alkaa vähitellen rakentua sellainen kuva, että hän on hankala. Ja siitä ihan muodostuu sellainen tapa toimia ja olla muiden kanssa.
Moni aikuinen kävelee ohi väkivaltatilanteissa
Poliisi tiedotti tänään, että se haluaa kohdistaa nopeampia viranomaistoimia 11-13-vuotiaisiin lapsiin rikoskierteiden katkaisemiseksi.
– Nuoret ja lapset käyttävät väkivaltaa, ja usein he tekevät sitä ryhmässä. Tavallisessa tapauksessa on yksi asianomistaja ja lukuisia tekijöitä. Usein tekijät uhkailevat uhriaan, ja on mahdollista, että moni rikos ei tule vanhempien ja poliisin tietoon, ennalta estävästä toiminnasta vastaava komisario Hannu Väänänen kertoo.
Lue lisää: 13-vuotias puukotti toista koulun kotitalouden tunnilla
Poliisin mukaan rikoksiin liittyy usein nöyryyttämistä, joka ilmenee fyysisenä käskyttämisenä, pakottamalla uhri sanomaan halventavia ilmauksia tai esimerkiksi nuolemaan kenkiä. Lisäksi niissä käytetään väkivaltaa esimerkiksi lyömällä, potkimalla, erilaisia puukkoja tai jopa aseita käyttämällä. Lisäksi uhrilta usein viedään omaisuutta, kuten puhelin tai arvokkaat kengät. Useissa tapauksissa koko teko on myös kuvattu ja sitä on levitetty sosiaalisen median kautta. Ikävä tosiasia on myös se, etteivät ulkopuoliset aikuiset uskalla tai tahdo puuttua näihin väkivaltatilanteisiin.
– Valvontatallenteista on useissa tapauksissa nähtävillä, kuinka aikuiset kävelevät tilanteissa ohi, kommentoi komisario Väänänen.
Väänäsen mukaan ratkaisuja lasten ja nuorten rikoskierteiden ja niistä johtuvien ikävien seuraamusten estämiseksi on useita.
− Viranomaistoimien tulee olla nopeampia. Pahimmillaan lapset toistavat tekoja sillä välin, kun poliisi ja muut viranomaiset vasta käsittelevät ensimmäistä rikosta. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulisi olla nopeampaa. Osa laeista mahdollistaa viranomaisten välisten tiedonvaihdon jo nyt, mutta näitä tulkitaan osin eri tavoin, Väänänen pohtii.
Lue myös: Lapsi puukotti toista kasvoihin Oulussa – poliisi: Selityksenä ei ole riita
Kekkonen on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että erilaiset rikosprosessit, joissa lapset ovat mukana uhrina tai tekijänä pitäisi saada nopeasti käsiteltyä.
– Ne ovat niin tärkeitä kuukausia lapsen kehityksen kannalta, Kekkonen toteaa.
Kekkosen mukaan vanhemmilla on tärkeä rooli nuorten väkivaltarikosten ehkäisyssä.
– Vanhempien kannattaa olla todella paljon lasten kanssa. Heidän pitäisi viettää aikaa lasten kanssa ja olla tietoisia mitä tapahtuu, käydä keskusteluja ja olla myös yhteydessä kouluun ja tietysti olla kivoja kaikille lapsille, Kekkonen kiteyttää.
Juttua muokattu 11.3.2023: Vaihdettu maininta "Kekkosen mukaan Suomessa on nyt meneillään selkeä lasten eriarvoistumiskehitys" muotoon "Kekkonen varoittaa lisäksi myös yhdestä kouluissa piilevästä ongelmasta". Lisäksi täsmennetty kyseistä mainintaa seuraavaa sitaattia.