Vakavista rikoksista epäiltyjä lapsia joudutaan sijoittamaan kauas kotoa koston pelossa – ”Tunnereaktiot eivät saisi johtaa lasten lynkkausmentaliteettiin”

– On ollut tilanteita, joissa vakavasta rikoksesta epäiltyyn lapseen tai nuoreen on kohdistunut vakavaa uhkailua suuren yleisön taholta, kertoo palvelupäällikkö Saana Pukkio Vantaan lastensuojelusta.

– Toisinaan nuori joudutaan sijoittamaan kauas kotoa siksi, ettei häneen voitaisi kohdistaa kostotoimenpiteitä.

Pukkio toteaa, että nuorten vakavien ja raakojen väkivaltarikoksien kuuluukin herättää ihmisisissä rajuja tunteita. Sosiaalisen median reaktioissa tunteiden kuohuminen on toisinaan niin voimakasta, että rikoksista epäiltyjen lasten ja heidän perheidensä nimet sekä osoitteet julkistetaan seurauksia ajattelematta.

– Tunnereaktiot eivät saisi johtaa lasten lynkkausmentaliteettiin. Rikosten tekijät ovat vastuussa teoistaan ja heitä rangaistaan Suomen lain mukaisesti. Mutta lapsilla on aina oikeus suojeluun, myös rikoksentekijöillä, Pukkio muistuttaa.

Kiireellinen kodin ulkopuolelle sijoittaminen itsessään on tavanomainen lastensuojelun toimenpide, kun alaikäistä nuorta tai lasta epäillään vakavasta rikoksesta. Pukkio korostaa, ettei siinä ole kyse rangaistuksesta tai kurinpidollisesta toimenpiteestä.

– Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, jos hän vaarantaa terveyttään tai kehitystään vähäistä vakavammalla rikollisella teolla, Pukkio sanoo.

Lue myös: Poliisilta lisätietoa: 14-vuotiasta hakattiin, potkittiin ja nöyryytettiin Vantaalla – alastomaksi riisutusta pojasta kuvattu video ehdittiin levittää nettiin

Kiireellinen sijoitus turvaa lasta itseään

Itä-Uudenmaan poliisi kertoi tällä viikolla Vantaan Hakunilassa marraskuun lopussa tapahtuneesta järkyttävästä väkivallanteosta, joka kohdistui 14-vuotiaaseen poikaan. Kuuden alaikäisen nuoren joukko pahoinpiteli poikaa rajusti, nöyryytti häntä muun muassa riisuttamalla alasti ja videokuvasi teon.

Poika pääsi karkaamaan tilanteesta hyppäämällä jyrkänteeltä alas, ja sivulliset löysivät hänet alastomana harhailemasta maastosta.

Poliisin mukaan kaikki teosta epäillyt kuusi alaikäistä sijoitettiin kiireellisesti. Pukkio ei ota kantaa yksittäistapauksiin vaan kertoo asiasta yleisesti.

Lue myös: Nuorten törkeiden rikosten selvittämistä vaikeuttaa "jauhaminen" – poliisi väläyttää alle 15-vuotiaidenkin eristämistä

Hän muistuttaa, ettei sijoituspäätöstä tehdä esitutkinnan vaan lapsen itsensä turvaamiseksi. Sijoitus ei myöskään ole kannanotto lapsen syyllisyyteen tai syyttömyyteen. 

– Kiireellinen sijoitus on välitön turvaamistoimi. Tilanteet tulevat yleensä hyvin nopeasti, emmekä voi jäädä arpomaan, onko lapsi vaarassa vai ei, Pukkio kuvailee.

– Tästä syystä teemme päätöksen sijoittamisesta niillä tiedoilla, joita siinä tilanteessa on käytettävissä. Puuttumiskynnys on vakavissakin tapauksissa tarkoituksella alhainen.                              

Kun alaikäistä epäillään vakavasta rikoksesta, lastensuojelun kotiin tarjottavat tukitoimet eivät usein ole riittäviä vaan tarvitaan vahvempaa puuttumista

– Tilanne täytyy pysäyttää heti.

Lue myös: Asiantuntija: Nuoret ajautuvat lastensuojeluun, kun he eivät saa apua – "Ainoa toimenpide voi olla huostaanotto, näin ei saisi olla"

Lastensuojelulaitos tehokkain paikka

Kiireellisen sijoituksen tarkoituksena on kartoittaa lapsen ja hänen perheensä tilanne sekä näiden tarvitsemat tukitoimet. 

– Kiireellinen sijoitus voi kestää 30 vuorokautta. Tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vielä 30 vuorokaudella sen arvioimiseksi, onko lapsi tarpeen ottaa huostaan, Pukkio sanoo.

Toisinaan lapsi voi palata kotiin, mutta paljon riippuu epäillyn rikoksen vakavuudesta, lapsen aiemmasta elämänkulusta, kotioloista ja huoltajien kyvystä rajata lapsen käytöstä, ottaa vastuuta ja osallistua kuntoutukseen.

– Jos huoltajat vähättelevät lapsen tekemisiä tai kiistävät ne, vanhemmilla on vakavaa päihdeongelmaa tai kotona lasta kohdellaan kaltoin, lapsi voidaan joutua huostaanottamaan, Pukkio selvittää.

– Vakavasta rikoksesta epäilty alaikäinen sijoitetaan yleensä lastensuojelulaitokseen, jossa on perhehoitoa paremmat mahdollisuudet tehdä rajoitustoimia, kuten henkilötarkistusta teräaseiden varalta tai antaa liikkumisvapauden rajoituksia.

Lue myös: Kun perhesurma tapahtuu, tapetille nousevat lastensuojelun epäonnistumiset – "Kasvutarinoista ei uutisoida"

Taustalla usein raakaa lähisuhdeväkivaltaa

Alaikäisen syyllistyminen vakavaan rikokseen tapahtuu harvoin ilman minkäänlaista ennakko-oireilua. Useimmiten epäillyillä on taustallaan esimerkiksi hankaluuksia koulussa, kotiintuloaikojen ja päihteiden kanssa.

– Olen tehnyt näitä töitä 20 vuotta ja uralleni mahtuu muutama sellainenkin tapaus, että alaikäisen vakava rikosepäily tulee täysin puskista, Pukkio sanoo.

– Valtaosa rikoksia tekevistä lapsista ja nuorista on hyvin rikkonaisista olosuhteista. Vaikka se ei tee teoista yhtään hyväksyttävämpiä, niin tämä auttaa ehkä hitusen ymmärtämään nuorten käytöstä.

Pukkion mukaan moni rikoksiin syyllistyvistä alaikäisistä on todistanut varhaislapsuudestaan saakka kotona erittäin raakaa lähisuhdeväkivaltaa ja joutunut jopa itse sen kohteeksi.

– Väkivaltainen käytös on hyvin pitkälle opittu malli ratkaista ristiriitatilanteita tai ahdistavia tilanteita.

Lue myös: Huippuoppilas Maria haki itse huostaanottoa 16-vuotiaana: Katkaisi välit manipuloiviin vanhempiinsa, jotka väittivät tytärtään sairaaksi

Jengiytyminen tuo turvaa ja yhteenkuuluvuutta

Pukkion näkee, että nuorten jengiytymisessä on usein kyse ulkopuolisuuden kokemuksista. Jengi tuo turvaa tai yhteenkuuluvuutta.

– Tämä on tietysti epärakentavaa ja epätervettä yhteenkuuluvuutta, mutta ihminen on laumaeläin ja osa ihmisistä hakeutuu mieluummin tuhoisiinkin ryhmiin kuin jää yksin, Pukkio pohtii.

Hän muistuttaa, että alaikäisten aivot ovat vasta kehittymisvaiheessa. Tutkimusten mukaan aivojen kehitys on valmis vasta noin 26 ikävuoden kohdalla.

– Nuorten syy-seuraus-suhteen ymmärtäminen on heikompaa kuin aikuisilla ja saattaa olla, ettei nuorta ole koskaan aktiivisesti edes opetettu miettimään tekojen syitä ja seurauksia.

Lue myös: Lastensuojelun irvikuva nyky-Suomessa: Vanhempien oikeusturva retuperällä