Talvikauden ykkösherkku on taudeilta suojaava, vähäkalorinen sipuli.
Olipa ajatuksissa sitten keitto tai pata, vokki tai uuniruoka, ruokaisa salaatti tai pastaruoka kokkaus alkaa aina sipulin pilkkomisesta. Ilman sipulia ei selviä edes huippukokki.
Vaihtoehtoja kotikokilla on runsaasti: perinteisten kelta-, valko- ja punasipulin lisäksi keitoksiin sopivat myös salotti- ja kevätsipulit, purjoa ja ruohosipulia unohtamatta. Hopea-, jätti- ja makeat sipulit ovat sen sijaan hyvä valinta täytettäviksi sipuleiksi tai salaatteihin
Sipuli tekee hyvää terveydelle
Sipulin hieno ja aromaattinen maku syntyy sen rikkiyhdisteitä sisältävistä öljyistä. Ruoassa sipulin päämaku tulee umamista, joka on viides perusmaku. Hyvän makunsa ja monipuolisten käyttömahdollisuuksien lisäksi sipulit tekevät hyvää myös terveydelle.
Sipuli avaa hengitysteitä ja helpottaa flunssaista oloa. Lämmin sipulimaito onkin hyväksi koettu apu vilustuneelle. Nykyään sipulista haudutetaan mieluiten sipulikeittoa. Sipulin erityisvaltti terveyden kannalta ovat flavonoidit, erityisesti kversetiini. Näiden ansiosta sipulin avulla voi selvitä bakteerien ja virusten hyökkäyksiltä elimistössä.
Sipuli sopii blineihin, hernekeittoon ja salaatteihin
Sipulia kannattaa syödä raakana esimerkiksi blinien päällä yhdessä smetanan, mädin ja pippurin kanssa. Jos sipuli maistuu liian terävältä, sipulisilpun voi huuhtoa siivilässä kylmällä vedellä. Näin sipuli sopii herkän mateenmädinkin seuraan.