Vaalirahauudistus eduskunnassa, kiristyksiä tulossa

Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) sanoo, että syy lakimuutoksille löytyy viime eduskuntavaalien rahoituksesta, josta on kummunnut iso liuta väärinkäytösepäilyjä.

- Viime eduskuntavaalien yhteydessä ryhmä liikemiehiä mitä ilmeisemmin pyrki ostamaan poliittista vaikutusvaltaa. Liikemiesten antamaa vaalirahoitusta ei julkistettu ja epäilyjä heräsi.

Sasin mukaan vaalirahoituksen salatuista kiemuroista syntynyt kohu oli aivan poikkeuksellinen.

- Tämä tapahtumaketju (vaalirahakohu) korostaa sitä, että meillä täytyy olla vaalirahoituksen osalta selkeät ja täsmälliset säännöt, joita myös noudatetaan.

Oletettavasti juhannusviikolla eduskunnan äänestettäväksi vietävä lakimuutoskokonaisuus asettaa rajat puolueille ja ehdokkaille annettaviin vaalilahjoituksiin.

Puolueelle yksityishenkilö tai yhteisö voi lahjoittaa maksimissaan 30 000 euroa vuodessa.

Yksittäiselle ehdokkaalle yksityishenkilö tai yhteisö voisi lahjoittaa maksimissaan 6 000 euroa vuodessa.

Ehdotetut lait on määrä saattaa voimaan puoli vuotta ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, eli tämän vuoden lopulla.

Ehdokkaiden ilmoitusvelvollisuus kiristyy olennaisesti

Kaikki yli 1 500 euron rajan ylittävät lahjoitukset tulee ilmoittaa valtiontalouden tarkastusvirastolle, jolloin lahjoittajat ja summat ovat kaikkien nähtävissä. Tämä koskee sekä puolueita että yksittäisiä ehdokkaita.

Perustuslakivaliokunta linjasi hallituksen esitykseen myös pienen kiristyksen.

Valiokunnan mietinnön mukaan sekä tukiryhmälle lahjoitettu summa että ehdokkaalle lahjoitettu summa tulkitaan samaan tarkoitukseen annetuksi.

Jos siis henkilö x antaa ehdokkaalle y 600 euroa kampanjatyöhön sekä ehdokkaan y:n tukiryhmälle 1 000 euroa, tulee ehdokkaan ilmoituksessa näkyä, että henkilö x on antanut vaalityöhön 1 600 euroa.

Näin estetään erikseen ilmoitettavalle yksittäiselle tuelle asetettujen raja-arvojen kiertäminen.

Ehdokas ei siis voi enää ylimalkaisesti ilmoittaa saaneensa vaalityöhön tietyn summan tukiryhmältään ja tietyn summan yksityishenkiöiltä. Jos yksittäisen lahjoittajan kokonaissumma alittaa 1 500 euron rajapyykin, ei lahjoittajan henkilöllisyyttä julkaista.

Kampanjakattoja ei tule

SDP on vaatinut vaalirahoitukselle kampanjakattoa. SDP haluaisi, että eduskuntavaaleissa ehdokas voisi kampanjoida maksimissaan 50 000 eurolla. Tällaista lakia ei kuitenkaan ole tulossa.

- Kampanjakatosta keskusteltiin, mutta todettiin ettei se ole tarkoituksen mukainen ainakaan tässä vaiheessa. Nämä lahjoitusrajoitukset merkitsevät seuraavissa vaaleissa muutenkin sitä, että kampanjat pienenevät.

SDP:n mukaan jatkuvasti kallistuva kampanjointi aiheuttaa sen, että kynnys ehdolle lähtemiseen nousee.

Julkisen sektorin "taulukauppa" jää historiaan

Valtion tai kuntien omistamille yhtiöille tulee täyskielto osallistua vaalikampanjointiin tukemalla vaalityötä rahallisesti esimerkiksi vaalitauluja ostamalla.

- Kunnilla tai julkisyhteisöillä on kuitenkin mahdollista antaa tiloja vaalitapahtumien käyttöön. Samoin normaali vieraanvaraisuus on hyväksyttävää, ja tällä tarkoitetaan kahvi- tai ruokatarjoilua tilaisuuden yhteydessä. Kyse on valtion, kuntien ja poliitikkojen vuorovaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta, Sasi selventää.

Lisäksi vaalimainonnan tukemiseen lehdissä tulee sääntötarkennus. Jos ehdokkaalle on maksettu yli 1500 euron suuruinen mainos esimerkiksi päivälehteen, tulee mainoksessa olla ilmoituksen maksajan nimi. Mediatalojen paljousalennukset, tai vaalialennukset ovat hyväksyttäviä, jos paljousalennus koskee kaikkia vaali-ilmoittajia puoluekannasta riippumatta.

- Katsoimme että vaalialennusten kohdalla kyse on mediatalojen liiketoiminnasta, eikä siihen ole tarve puuttua, toteaa Sasi.

TV- tai radiomainonnassa käytäntö jäänee harvinaiseksi, koska puolueet ostavat yleensä valtakunnallista näkyvyyttä koko puolueelle ja mainoskulut maksetaan puoluetoimiston kassasta.