Tämä tarkoittaa myös sitä, että uusien rokotettavien määrä voi kesäkuukausina hidastua hetkellisesti.
– Ensimmäisten annosten antaminen hidastuu, jos kaikki Suomeen saapuvat rokotteet menevät tehosteannosten antamiseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio avaa tilannetta.
Kaikki on tosin kiinni Suomeen saapuvien rokotteiden määrästä. Jos Suomeen tulee riittävästi rokotteita, myös nuorempia suomalaisia voidaan rokottaa.
Kontion mukaan heinäkuun rokoteannosten määrää ei kuitenkaan vielä tiedetä varmaksi, minkä vuoksi on vaikeaa ennustaa, miten rokotukset lähiviikkoina etenevät.
Kontio kertoi tänään THL:n ja STM:n infotilaisuudessa, että on mahdollista, että Suomeen saatavat rokotetoimitukset jäävät heinä–elokuussa samansuuruisiksi kuin toukokuussa.
Juhannusviikolla Suomeen saapuu ennätysmäärä Pfizerin ja Biontechin koronarokoteannosta.
– Todennäköisesti Pfizeria tulee vähemmän kuin kesäkuussa, Kontio ennustaa.
Suomessa koronarokotteen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi niin kutsuttuun laumasuojaan vaikuttaa oleellisesti ihmisten halukkuus ottaa koronarokotteen molemmat annokset.
Myös kesälomilla voi olla vaikutusta rokotuksiin, kun ihmiset liikkuvat mökeille ja muihin lomakohteisiin. Uhkana onkin, että rokoteaikoja peruutetaan tai jätetään käyttämättä lomailun aikana.
Koronarokotteen voi ottaa vain kotipaikkakunnalla.
– Voi olla, että mökkikunnasta ei haluta tulla kotipaikkakunnalle rokotetta ottamaan. Mökkikunnalla sitä ei saa, Kontio muistuttaa.
Kontio toivookin, että myös lomailevat suomalaiset käyvät ottamassa rokotteet silloin, kun oma vuoro tulee.
– Vielä ei ainakaan näytä siltä, että mitään huolenaihetta olisi. Nyt rokotteita otetaan todella hyvin.
Millainen rokotuskattavuus kesän aikana voidaan saavuttaa?
Sekä Kontio että THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitävät hyvin mahdollisena, että kesän kuluessa ainakin riskiryhmään lukeutuvat on suojattu molemmilla rokoteannoksilla.
– Toivotaan, että kesän kuluessa ja kesän loppuun mennessä kaikki ikäihmiset ja kaikki ne, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään, ovat saaneet toisenkin annoksen, Nohynek muotoilee.
Kontion mukaan tällä hetkellä 16 vuotta täyttäneistä liki 60 prosenttia on saanut koronarokotteen 1. annoksen.
Suomessakin on havaittu useampia koronaviruksen variantteja: esimerkiksi niin sanottua brittimuunnosta (alfa), eteläafrikkalaista muunnosta (beeta) sekä viimeisimpänä Intian varianttia (delta).
Virusmuunnosten on havaittu olevan alkuperäistä varianttia tarttuvampia. Tämä on myös yksi merkittävä tekijä laumasuojan saavuttamisessa.
– Laumasuojaan vaikuttaa kuinka tehokas rokote on sekä se, miten ihminen itse pystyy vastaamaan omalla puolustusvasteella rokotteeseen, Nohynek avaa.
Voiko 2. annoksen saada nopeammin kuin on alun perin suunniteltu?
Vaikka kesän aikana panostetaan enenevissä määrin tehosterokotteiden antamiseen, vielä on aikaista sanoa, voiko toista rokoteannosta mahdollisesti aikaistaa.
Kaikki riippuu siitä, millaisia rokote-eriä Suomeen saapuu ja millaista rokotetta on käytetty 1. annoksen osalta.
Nohynekin mukaan adenovirusvektorirokotetta voidaan antaa 8–12 viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta.
Sen sijaan mRNA-rokotteiden osalta on pidetty kiinni 12 viikon aikavälistä.
– Aikaistaminen ei välttämättä kokonaisuuden kannalta ole edes mahdollinen ratkaisu, Nohynek sanoo.
Joissakin tapauksissa tehosteannoksen saaminen on aikaistunut esimerkiksi peruutuksien vuoksi.
Mia Kontion mukaan jokaisessa kunnassa on vapaus päättää, miten esimerkiksi ylimääräiset rokoteannokset käytetään.
– Riippuu kunnista, millä tavalla he järjestävät peruutusten tai käyttämättä jääneiden rokotusten käyttämisen.
Kahden rokotteen sekoittamista tullaan tutkimaan vielä pitkään ja laajasti. Erilaisia vaihtoehtoja on olemassa paljon.
– Tällä hetkellä maailmalla on käytössä yli 13 erilaista rokotetta, joten on tärkeää, että tutkimme kaikkien tärkeimpien yhdistelmien tuloksia.
Tutkimus on tärkeää, sillä sen avulla rokotekattavuus voidaan turvata maailmanlaajuisesti tilanteissa, joissa rokotevalmistajilla on esimerkiksi ongelmia rokotetoimituksissa.
– Jos voidaan osoittaa, että kaikkien tällaisten yhdistelmien jälkeen tulokset ovat yhtä hyviä, rokoteohjelmien toteuttaminen helpottuu, koska nämä ovat aina logistisia päänsärkyjä, Nohynek sanoo viitaten esimerkiksi rokotteiden kylmäketjuihin.
