Suomalaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin koronarokotteeseen | MTV Uutiset
Suomalaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin koronarokotteeseen: "Haluttuja kaikissa ikäryhmissä"
10:17Katso myös: Suomessa on rokotettu yli puoli miljoonaa ihmistä, milloin loput saavat rokotteen?
Julkaistu 14.03.2021 07:50
MTV UUTISET - STT
Ahvenanmaa ja Lappi ovat kärjessä rokotuksissa, mutta alueelliset erot ovat tasaantuneet.
Vaikka koronarokotuksiin onkin jätetty saapumatta, näyttää valtaosa rokotusvuorossa olevista suomalaisista ottaneen koronarokotteen.
Niiden ihmisten määrä, jotka ovat jättäneet rokotteen ottamatta, on ollut toistaiseksi vähäinen eikä merkittävästi vaikuttanut rokotuskattavuuteen, kertovat STT:n haastattelemat sairaanhoitopiirien edustajat.
Yli 80-vuotiaista suomalaisista hieman yli 70 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, kertovat THL:n tilastot. Helsingissä yli 85-vuotiaiden osalta lukema lähenee jo 97,3:a prosenttia, kertoo Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen.
Turpeisen mukaan Helsingin kaupunki on myös itse tavoitellut aktiivisesti ihmisiä, jotka ovat viranomaisten mukaan rokotevuorossa mutta eivät ole varanneet aikaa.
Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas taas arvioi, että Lapissa valtaosa yli 80-vuotiaista on saanut rokotteen, 80–90 prosentin välillä.
– Lapissa on arviolta vain muutamia prosentteja ihmisiä, jotka eivät ole tulleet rokotukseen tai joita ei ole tavoitettu, Broas sanoo.
Myös Satakunnassa ihmisiä on tavoitettu hyvin, sanoo Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän (Posa) tartuntataudeista vastaava terveydenhoitaja Anu Sorvali.
– Ihmisille on soiteltu tai he ovat itsekin saattaneet soittaa ja kysellä aikojen perään, Sorvali sanoo.
Pohjois-Satakunnassa etuna on myös se, että alueella on paljon pieniä paikkakuntia. Niissä ihmiset tuntevat toisensa, jolloin ihmisten perään on helpompi kysellä.
Muun muassa tältä rokotuspaikoilla näyttää. / LehtikuvaLehtikuva
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin, rokoteasiantuntija Hanna Nohynekin mukaan THL ei ole systemaattisesti kerännyt tietoa, paljonko nyt rokotusvuorossa olevista ryhmistä on jättänyt tulematta rokotukseen tai ei ole tullut tavoitetuksi.
– Aikoja on jätetty käyttämättä, mutta tarkkaa tietoa meillä ei ole, paljonko näin on tehty.
Osa ei halua rokotetta ja osaa taas ei välttämättä tavoiteta. Usein syyt ovat kuitenkin arkisempia.
– Usein ihmiset jättävät tulematta rokotuksiin, jos he ovat kipeitä tai säät ovat olleet huonoja. Esimerkiksi jäiset tihkukelit voivat olla etenkin vanhalle ihmiselle hankalia, jos rokotetta pitää lähteä terveyskeskuksesta hakemaan, Nohynek sanoo.
Lisäksi on myös ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti halua rokotetta.
– Näppituntumani kuitenkin on, että rokotukset ovat olleet haluttuja kaikissa ikäryhmissä, myös vanhemmissa.
Tästä kertovat myös tilastot. Koronarokotteisiin suhtautuminen on kehittynyt myönteisempään suuntaan, kertoo valtioneuvoston Kansalaispulssi-kysely.
Kun joulukuussa vielä 48 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että ottaisi koronarokotteen, niin helmikuun lopussa lukema oli jo 66 prosenttia.
Yli 60-vuotiaista nyt 80 prosenttia ottaisi varmasti rokotteen.
Empivimmin rokotteeseen suhtaudutaan nuorten parissa. Alle 30-vuotiaista hieman alle puolet eli 49 prosenttia kertoi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että ottaisi koronarokotteen. Eri mieltä tai epävarmoja kannastaan oli 27 prosenttia.
Ylijäämärokotteita jaetaan kirjavien käytäntöjen mukaan
Jos rokotukseen ei saavu, syntyy rokotteista ylijäämäannoksia.
THL:n yleinen suositus on, että kunkin päivän ylijäämärokotteet, joita ei voi enää seuraavalle päivälle säästää, tulisi pistää johonkuhun pikemminkin kuin hävittää.
Esimerkiksi Pfizerin ja Biontechin rokote pysyy laimennettuna käyttökelpoisena vain kuusi tuntia.
Ylijäämärokotteiden jakelusta on noussut jonkin verran keskustelua, koska käytännöt ovat olleet kirjavia.
– Kunnilla on itse päätäntävalta, kenelle ylijäämärokotteet annetaan, THL:n Nohynek sanoo.
Esimerkiksi Yle raportoi, että Espoossa ja Vantaalla ylijäämärokotteita olisi jaettu yksittäisissä tapauksissa tutuille. Ensisijaisesti rokotetta on kuitenkin pyritty näissä antamaan paikalla oleville henkilöille, kuten rokotusvuorossa olleen asiakkaan saattajalle tai hoitohenkilökunnalle.
Helsingissä kaupungilla on käytössä varalista sosiaali- ja terveysalan henkilökunnasta, joille ylijäänyt rokote annetaan.
– Meillä on nyt sellainen järjestely, että jos rokotettavat eivät saavu paikalle, niin otamme yhteyttä sote-henkilöihin, jotka kuuluvat rokotettaviin, Turpeinen sanoo.
Rokotteita on annettu esimerkiksi hammashuollossa työskenteleville.
Kuvassa ylilääkäri Hanna Nohynek.
Alueelliset erot ovat tasaantuneet
Rokotustahti on nyt tasaantunut eri puolilla maata, eivätkä alueelliset erot ole enää niin suuria kuin esimerkiksi helmikuussa. Tuolloin esimerkiksi Pohjois-Satakunta laahasi rokotuksissa jäljissä johtuen jakoperusteesta, mutta nyt rokotukset ovat päässeet vauhtiin alueella, kertoo Posan Sorvali.
– Alueelliset erot johtuivat siitä, että rokotteita lähetettiin suhteessa koronan parissa ia hoitokodeissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten määrään. Nämä tietysti vaihtelevat alueittain, Nohynek sanoo.
– Jonkin verran eroja tulee myös maantieteellisistä etäisyyksistä; eli koska rokotteet saapuvat ja koska tulevat, voi vaihdella. Ja esimerkiksi Biontechin ja Pfizerin rokotteiden lähetysmääriä sanelevat kylmäketju- ja pakkausvaatimukset, hän jatkaa.
Ahvenanmaalla ja Lapissa rokotukset ovat sujuneet alusta saakka nopeasti. Lapissa on rokotettu jo 12,7 prosenttia kaikista ikäluokista, kun esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä lukema on 8,4 prosenttia.
Tämä johtuu siitä, että osassa alueiden kuntia väestömäärä on niin pieni, että rokotetta on voitu jakaa kaikille asukkaille.
– Esimeriksi Pfizerin rokotetta voidaan kuljettaa noin 1 000 annoksen pakkauksissa. Siksi pienillä paikkakunnilla voidaan saada rokotetta enemmän kuin väestöpohja juuri sillä hetkellä edellyttäisi, Nohynek sanoo.
Ylilääkäri Broas myös toteaa, että Lapissa kuntien keskinäinen koordinaatio on vaikuttanut asiaan.
– Lisäksi Lappiin tuli Modernan rokotetta hieman suurempi määrä kuin muualle maahan, koska Lapissa etäisyydet ovat pitkät, Broas sanoo. Syy tähän on se, että Modernan rokotteella on parempi säilyvyys kuin muilla rokotteilla.
Modernan rokotteen säilyvyys on parempi. / AOPimago images/TheNews2/ All Over Press
Rokotejärjestyksen muuttamisesta keskusteltu
Ajanjaksolla huhtikuusta kesäkuuhun Suomeen ollaan saamassa arviolta keskimäärin 450 000 rokoteannosta viikossa.
THL:n aiemman arvion mukaan riskiryhmään kuulumattomien aikuisten rokotukset voisivat alkaa kesä-heinäkuun vaihteen tienoilla. Jos rokotteita saadaan enemmän, tämä voi aikaistua.
Rokotejärjestyksen muuttamisesta ei ole vielä päätetty, mutta asiaa pohditaan, Nohynek sanoo. Valtioneuvosto pohtii yleisesti, ketä rokotetaan, kun yli 70-vuotiaat ja riskiryhmät on rokotettu.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta väläytti Ylen haastattelussa aiemmin tässä kuussa maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin ajettavaa rokotebussia tai tiettyjen alueiden priorisointia.
Rokotejärjestyksen muuttamisesta ei olla keskusteltu laajasti.
– Asiaa kuitenkin pohditaan ja valmistaudutaan siihen, että kun yli 70-vuotiaat ja lääketieteelliset riskiryhmät on saatu rokotettua, ohjelman hienosäätöön olisi riittävät ohjeet, Nohynek sanoo.
Julkisuudessa on myös ehdotettu, että yksi vaihtoehto voisi olla alueellinen priorisointi. Näin on tehty esimerkiksi Norjassa.
– Rokotejärjestyksen muuttaminen vaatii kuitenkin huolellista harkintaa. Sekä vaikuttavuus- että yhdenvertaisuusnäkökulma ovat molemmat tärkeitä, Nohynek sanoo.
1:54
Katso video: Husin johtaja ehdottaa rokotusjärjestyksen muuttamista.
