Uusi antibiootti sairaalabakteereita vastaan

Aivan uudentyyppinen antibiootti on tuomassa hengähdystaukoa taisteluun vaikeita sairaalabakteereita vastaan. Bakteerikannat kehittyvät Suomessakin kaiken aikaa yhä vastustuskykyisemmiksi nykyisille antibiooteille. Maailmalla nämä vastustuskykyiset bakteerit ovat tunkeutuneet jo avohoitoonkin. Tartuntoja ovat saaneet jopa potilaat, jotka eivät ole koskaan olleet sairaalassa, sanoo professori Ville Valtonen HUSista.

Uuden antibiootin vaikuttava aine on tigesykliini, ja se soveltuu suonensisäisesti annosteltavana parhaiten sairaalakäyttöön. Vaikka hoito maksaa noin sata euroa vuorokaudessa, Valtonen uskoo, että kaikki tätä hoitoa välttämättä tarvitsevat potilaat myös sitä saavat. Hänen mukaansa kalleinta on hoitaa vaikeita infektioita tehoaan menettäneillä lääkkeillä, koska näin pitkitetään sairaalahoitoa ja lisätään kuolleisuutta.

Bakteerien ja lääketehtaiden kilpajuoksua

Viime vuodet ovat Valtosen mukaan olleet bakteereiden ja lääketehtaiden kilpajuoksua, sillä bakteerit ovat erittäin neuvokkaita kehittämään vastustuskykyä käytössä oleville lääkkeille.

Uuden antibiootin tehon kestoa ei voi ennustaa, mutta sen toivotaan antavan ainakin kymmenen vuoden hengähdystauon. Uuden merkittävän antibiootin kehittäminen kestää yleensä ainakin kymmenkunta vuotta. Tätä lääkettä on kehitetty lähes parikymmentä vuotta.

Uusi antibiootti puree useimpiin vaikeahoitoisiin bakteereihin, jotka ovat jo kehittäneet vastustuskyvyn käytössä oleville antibiooteille. Bakteerikantojen herkkyyksiä uudelle antibiootille on tutkittu mm. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Seuraavaksi alkavat kliiniset tutkimukset Lahdessa, Tampereella ja Seinäjoella.

Huonot työolot lisäävät epidemioita

Suomessa antibiooteille vastustuskykyiset sairaalabakteerit ovat vielä melko harvinaisia. Yhdysvalloissa ja Englannissa peli on Valtosen mukaan tavallaan jo menetetty. Näissä maissa jo puolet bakteereista on vastustuskykyisiä, joten eristämisestä ei enää ole hyötyä: kaikkien potilaiden hoidossa on käytettävä kalliita lääkkeitä.

Suomessa ongelma leviää sitä nopeammin, mitä enemmän potilaita pidetään ylipaikoilla ja mitä vähemmän sairaaloissa on hoitajia ja lääkäreitä. Kiireessä ei ehditä hygieniasta huolehtimaan.

Esimerkiksi Pirkanmaalla MRSA-epidemia alkoi Koukkuniemestä. Helsingissä ongelma lehahti Myyrmannin onnettomuuden yhteydessä Töölön sairaalasta ja levisi muutamassa viikossa myös muihin HUSin sairaaloihin.

(MTV3-STT)