Vuonna 1963 brittiläinen kirjanpitäjä Edward Craven Walker esitteli ensimmäisen laavalamppunsa. Inspiraation lamppuun Walker sai pubista. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin erikoisella sisustusesineellä on kysyntää.
Laavalamppujen suosio oli huipussaan 1990-luvulla, jolloin useissa suomalaiskodeissakin tunnelmaa loi erikoisesti kupliva lasinen pömpeli. Silloin teini-ikää eläneet muistavat lampun kuuluneen halutuimpien lahjojen joukkoon. Harva kuitenkaan tuntee alkuperäisen laavalampun historiaa.
Laavalampun idea tuli munakellosta
Kerrotaan, että ensimmäisen laavalampun kehittänyt Edward Craven Walker sai idean brittipubissa, missä kokki käytti munakellonaan lasista coctail-sekoitinta. Lasin sisällä oli rasvaa, joka sulaessaan nousi pintaan ja kertoi kananmunien olevan kypsiä. Walker mietti valaisinta vuosien ajan, kunnes vuonna 1963 patentoi keksimänsä laavalampun, joka täytetään salaisella kaavalla valmistetulla vahalla. Koska Walker käytti erilaisia pulloja ideansa kehittelyssä, muistuttaa alkuperäisen laavalampun muoto lasipulloa.
Alkuperäisiä lamppuja valmistetaan edelleen
Nykyisin Walkerin alulle laittama lamppuyhtiö tunnetaan nimellä Mathmos, joka valmistaa käsityönä alkuperäisiä laavalamppuja. Myyntihuippu ajoittuu 1990-luvun loppuun, jolloin yritys myi jopa 800 000 lamppua vuodessa. Vientipalkintoja saanut yritys varjelee edelleen lamppujen sisällä liikkuvan vahan valmistusta ja tehtaan uudet työntekijät joutuvat vannomaan valan, etteivät paljasta sen koostumusta. Walker oli vahva osa yritystä ja hän toimi sen johdossa aina kuolemaansa, vuoteen 2000 saakka.
Lähde: U-T San Diego