Luku on edelleen kolmanneksi matalin 250 vuoden aikana.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi tänä vuonna 1 300 lasta enemmän syyskuun loppuun mennessä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden syyskuun välisenä aikana oli 1,28. Se on 0,03 korkeampi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
– Syntyvyys on yhä matalalla tasolla, vaikka kuluvana vuonna on nähty hienoista nousua. Kokonaishedelmällisyysluku 1,28 on korkeampi kuin se oli vuosien 2023 ja 2024 aikana. Silti luku on edelleen kolmanneksi matalin 250 vuoden aikasarjan aikana, yliaktuaari Joonas Toivola Tilastokeskuksesta sanoo tiedotteessa.
Eri kieliryhmien välillä näkyy syntyvyydessä yhä eroja, mutta ne ovat osittain myös kaventuneet.
– Vieraskielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on pitkään ollut kotimaankielisiä korkeampi, mutta 2020-luvun alkuun mennessä se laski ruotsinkielisten syntyvyyden tasolle, yliaktuaari Juhana Nordberg Tilastokeskuksesta kommentoi tiedotteessa.
Suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on ollut viime vuosikymmeneltä alkaen matalampi kuin ruotsin- ja vieraskielisten.
– Syntyvyys on noussut tänä vuonna vain suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä, vieraskielisillä sen sijaan ei näy muutosta. Kun katsotaan viimeistä 12 kuukautta, suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, vieraskielisten 1,38 ja ruotsinkielisten 1,46, Nordberg lisää.
Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa sitä, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi keskimäärin elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.