Pitkäoireisen koronataudin yhdeksi perimmäiseksi aiheuttajaksi on kansainvälisissä tutkimuksissa paljastunut veren hyytymishäiriö, kertoo hyytymissairauksien professori Riitta Lassila Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
– Joka neljännellä pitkäoireiseen koronaan sairastuneelta on kahdessa tutkimuksessa löydetty suurempi verenhyytymisalttius, mikä selittää heidän pysyviä oireitaan, kuten heikentynyttä fyysistä kuntoa ja väsymystä, Lassila sanoo.
Lassilan mukaan rajussa koronataudissa hyytymishäiriö voi jäädä päälle, kun tulehdusreaktio on jo sammunut.
– Hyytymishäiriö pysäyttää verenkierron pienissä suonissa, ja häiriössä oleva elin jää ilman verta. Se aiheuttaa hapenpuutetta ja kudostuhoa. Tämä on todennettu myös ruumiinavauksissa.
Lue myös: Yli vuoden erikoisista oireista kärsineet Antti ja Joni eivät saa hoitoa ilman positiivista koronatestiä – ylilääkäri: "Onhan se epäreilua"
Häiriö havaitaan verikokeista
Lassilan mukaan häiriö on todennettu parissa eri pitkäkestoiseen koronaan sairastuneiden tutkimuksessa verikokein.
– Me tutkimme myös Suomessa parhaillaan hyytymisen tilaa ja elimistön puolustusreaktion kytkeytymistä hyytymiseen.
Häiriössä hyytyminen on jatkuvasti käynnissä, jolloin paraneminen kääntyy itseään vastaan aiheuttaen elimistölle haitallisia vasta-aineita. Elimistö ikään kuin allergisoituu itse itselleen – sen sijaan, että hyytyminen parantaisi koronaviruksen vaurioittamat pienet suonet.
– Hyytymishäiriössä haitalliset vasta-aineet tuhoavat ja rikkovat suonten seinämiä.
Hyytymishäiriön vuoksi potilaita kannattaa seuloa
HUSissa myös konsulttina toimivan Lassilan mukaan klinikalla ryhdytään jatkossa seulomaan potilaita hyytymisongelmien selvittämiseksi.
– Klinikalla voimme arvioida potilaita riskitekijöiden perusteella ja voimme hoitaa hyytymishäiriötä, mikä antaa elimistölle aikaa ’siivota’ näitä hyytymiä pois.
Lassilan mukaan lääkkeitä voidaan säätää oirekuvan mukaan.
– Meillä on lääkkeitä, jotka vaikuttavat verihiutaleisiin, kuten aspiriini. Sen kaltaiset lääkkeet saattavat kyseeseen osalle näistä potilaista lääkärin arvion perusteella.
Lassila muistuttaa, että hyytymishäiriön merkittävä rooli tuli myös esiin rokotehaittana, kun alle 50-vuotiasta osa sai Astra Zenecan koronarokotteesta hengenvaarallisia tukoksia.
– Heille kehittyi verihiutalevajaus, kun suurin osa hiutaleista oli tukoksissa. Hyytymisreaktio yleistyi ja kiihtyi synnyttäen hyytymiä jopa samanaikaisesti aivoihin sekä keuhko- ja sydänverisuoniin. Vaikeaan reaktioon tepsi harvinainen lääke danaparoidi, joka pelasti potilaita.
Pandemian vaikeudesta huolimatta tutkimusrahoitus niukkenee
Tutkimusrahoitus on meillä huomattavasti niukempaa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Kesällä julkaistuissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu hepariinihoidon teho sairaalapotilailla.
Suomessa onkin sairaalassa käytetty hepariinia menestyksekkäästi. Riskipotilailla kotona aloitettua hepariinihoitoa ja sen tehoa tutkitaan meillä parhaillaan.
Lassilan näkemyksen mukaan hepariinin ja kolesterolia alentavan lääkkeen statiinin yhteisvaikutus voisi olla hyödyksi myös pitkän koronan hoidossa.
– Statiinista on nyt julkaistu koronahoidon kannalta edullisia tutkimuksia. Odotan näistä mahdollista uutta hoitomuotoa.
Lassila jatkaa, että hyytymisjärjestelmän lisäksi meillä on elimistössä hyytymisen kanssa yhteistyössä toimiva komplementti-järjestelmä, joka siivoaa viruksen elimistöstä.
– Nämä mekanismit ovat keskiössä, ja niiden toiminta on selvitettävä.
– Arjessa potilaiden hoitoresurssit vievät meidän voimamme, vaikka yritimme kaikin voimin samaan aikaan löytää parempia hoitoja potilaille. Pandemiasta huolimatta rahoituksen saaminen on yhä nihkeää Suomessa, harmittelee Lassila.