Yli vuoden erikoisista oireista kärsineet Antti ja Joni eivät saa hoitoa ilman positiivista koronatestiä – ylilääkäri: "Onhan se epäreilua"

Antti Rasi, 40, ja Joni Savolainen sairastuivat kummatkin keväällä 2020, kun testeihin oli hankala päästä.  

Rasia ei kuitenkaan testattu, sillä maku- ja hajuaistin muutoksia sekä vatsavaivoja ei vielä tuolloin pidetty koronalle tyypillisinä oireina. 

– Silloin oltiin tiukasti sitä mieltä, etten pääse testiin, koska en ollut käynyt Italiassa tai Itävallassa, enkä tavannut näissä maissa hiljattain käynyttä.    

Kesällä Rasi huolestui, sillä hänen kuntosa ei ollut edelleenkään palannut ennalleen. Hän ei pystynyt pyöräilemään entiseen malliin, sillä rasituksen sietokyky oli romahtanut. Jalkapallopeleistä palautumiseen meni kolmesta viiteen päivää.  

– Rasituksen jälkeen olin täysin voimaton. Pienikin liikkuminen kasteli litimäräksi hiestä, pulssi oli levossakin yli 100 ja usein fyysisten oireiden lisäksi oli myös aivosumua vaihtelevalla voimakkuudella.

Aiemmin musiikkialalla yrittäjänä toiminut Rasi on joutunut ainakin toistaiseksi luopumaan ammatistaan. Vaihtelevan voinnin takia hänen ei ole ollut mahdollista lupautua projekteihin, joita ei voi varmasti saattaa sovittuna ajankohtana valmiiksi. Rasin mukaan keskittyminen tarkkuutta vaativaan työhön on hetkittäin mahdotonta aivosumun takia.  

– Tuntuu, että aivot toimivat entiseen verrattuna noin 70 prosentin teholla. On päiviä, kun aivot jotenkin kuulevat kaiken "väärin", eikä studiossa työskentely sellaisessa kunnossa onnistu.   

Diagnoosi ei riittänyt  

Vuosi sitten heinäkuussa Rasi kävi ensimmäisen kerran pitkittyneiden oireiden takia koronaterveysasemalla, mutta ei kokenut siitä olleen hyötyä. 

– Minulta kysyttiin lähinnä, että olenko muistanut syödä ja juoda. Myös valkosipulia suositeltiin, sillä se voisi auttaa immuniteettiin.

Rasi kokee, että vasta viime keväänä asenne koronan pitkäaikaisia oireista kärsiviä kohtaan muuttui. Silloin myös hänelle kirjattiin diagnoosiksi tarkemmin määrittelemätön COVID-19-virusinfektion jälkitila. 

Lue myös: Auttaako rokote ikäviin long covid -oireisiin? Ristomatti ja Johanna kertovat, kuinka pitkän koronan oireet muuttuivat piikin jälkeen

Kun kesäkuussa HUS avasi poliklinikan koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsiville, Rasi toivoi, että saisi sieltä helpotusta oireisiinsa. Terveyskeskuslääkäri teki Rasille lähetteen poliklinikalle, mutta häntä ei otettu potilaaksi. Asiaa perusteltiin sillä, että Rasilla ei ole positiivista koronatestitulosta.  

Hän pitää ratkaisua epäreiluna, sillä sairastui keväällä 2020, jolloin harvoja testattiin, eikä vasta-ainetestiäkään suostuttu tekemään kuin vasta ensimmäisen rokotteen jälkeen. Tuolloin testissä löytyneet vasta-aineet tulkittiin todennäköisesti rokotteen aiheuttamaksi. 

Rasi on huolissaan siitä, että terveyskeskuksen diagnoosi ei riitä tukien saamiseen, jos hänen työkykynsä ei palaudu.     

– Kaikki on aika lailla tauolla elämästä tällä hetkellä. Se on se raskain juttu.  

Kymmeniä aaltoilevia oireita 

Joni Savolainen hakeutui Rasin tapaan koronatesteihin keväällä 2020. Häneltä evättiin testit, koska hänellä ei ollut kuumetta. 

Arviolta kuukausi sairastumisen jälkeen Savolainen ohjattiin lääkärin vastaanotolle jatkuvan rintakivun vuoksi. Siellä poissuljettiin kaikki muut hengitystieinfektiot ennen kuin tauti diagnosoitiin koronaksi. 

Katso video: Näin Joni kertoi oireistaan MTV Uutisille viime syksynä: ”Osalle on annettu psykiatrisia diagnooseja sen takia, että nämä oireet ovat niin outoja”

Savolainen on kärsinyt aaltoilevista oireista nyt puolisentoista vuotta. Erilaisia oireita on hänen laskujensa mukaan ollut reippaasti yli viisikymmentä. Pahimpina oireina ovat kivut naamassa ja päässä. 

Lue myös: Kärsitkö pitkittyneestä koronataudista? Tarkkaile näitä oireita 

"Testaamattomat eivät saa hoitoa" 

Viime keväänä yksityislääkäri kirjoitti Savolaiselle lähetteen HUSin poliklinikalle, mutta häntä ei otettu vastaan. Asiaa perusteltiin samalla tavoin kuin Rasille eli positiivisen koronatestin puuttumisella. 

– Kun tällainen poliklinikka on tullut, sinne pitäisi päästä jokaisen, joka kärsii pitkäkestoisen koronavirustaudin oireista riippumatta siitä, ovatko he saaneet positiivista tulosta vai ei. Diagnoosi pitäisi riittää. 

– Kaikesta pahinta on, että ihmiset laitetaan eriarvoiseen asemaan. Ne joilta evättiin testaus tuolloin keväällä 2020 eivät saa nytkään hoitoa. 

Lue myös: Suomessa voi olla jopa kymmeniä tuhansia koronan pitkäaikaisoireista kärsivää – asiantuntijan mukaan hoidon tarjoaminen on vielä lapsenkengissä

Tällä hetkellä Savolainen odottaa aikaa avoterveydenhuoltoon. Sitä kautta hän aikoo yrittää päästä poliklinikan asiakkaaksi.  

– Se on ainoa paikka, jossa voi päästä laajempaan tutkimukseen mukaan. On tärkeää, että kerätään informaatiota ja ymmärretään taudin vaikutukset ja mahdolliset mekanismit tulevaisuudessa. Korona on nyt jo osoittanut, että siitä voi seurata mitä tahansa. 

Hoitoon on otettu jo kymmeniä potilaita  

HUSin koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsiville tarkoitettu poliklinikka on toiminut kolmisen kuukautta. Uudelle poliklinikalle on ollut tunkua.   

Ylilääkäri Helena Liiran mukaan seitsemänhenkisen tiimin hoidettavana on ollut jo kymmeniä pitkäaikaisista oireista kärsivää.   

Poliklinikalle voi päästä, jos henkilöllä on testillä todettu covid-infektio, jonka oireet ovat kestäneet vähintään kolme kuukautta tai sairaalahoitoa vaatinut korona.   

– Johto teki tällaisen linjauksen ja nämä kriteerit asetettiin heti alkuvaiheessa. Oli tärkeää saada yhtenäiset ohjeet, kun resurssit ovat rajalliset.  

Ylilääkäri: "onhan se epäreilua"  

Poliklinikka on joutunut palauttamaan kymmenisen lähetettä. Yleisin palauttamisen syy on positiivisen koronatestin puuttuminen.   

Liira ymmärtää, että poliklinikalle pääsyn kriteerit saattavat turhauttaa. Myös hänelle itselleen on tullut palautetta kriteereistä.  

Liiran mukaan kriteerien muuttamisesta on puhuttu ja siihen ehkä palataan, mutta resurssit tulevat nopeasti vastaan. Poliklinikalla ei ole tällä hetkellä kapasiteettiä laajentaa lähetekriteereitä.

– Onhan se epäreilua, mutta pitää muistaa, että oireisiin voi saada hoitoa myös muualla, eikä ainoastaan meidän pienellä klinikalla. Korona on koko terveydenhuollon yhteinen asia. 

Liiran mukaan onkin tärkeää lisätä tietoisuutta pitkäaikaisista oireista ja niiden vaikutuksesta, jotta hoitoa tarvitsevat voisivat saada apua laajemmin.   

– On keskeistä, että terveydenhuollossa lisätään tietoa pitkäaikaisesta koronasta. Olemme juuri järjestämässä koulutusta, että kaikki ymmärtäisivät, mistä tässä on kyse.