Jos hyviä sanoja ei löydy, voisiko kommentin jättää kokonaan kirjoittamatta, bloggari kyselee.
Kun Mansikkapilvi-blogia pitävä Noora Hassinen päätyi lukemaan blogiinsa tulleita kommentteja, ensireaktio oli nauru. Kommenteissa urheilullisen naisen vartaloa kritisoitiin pyöreäksi ja naisen mielikuvaa omasta vartalosta vääristyneeksi.
– Tiedän sen, että en ole pyöreä. Olen normaalipainoinen. Toki, minusta ja monesta muusta normaalipainoisesta saisi raapaistua muutaman "ylimääräisen" kilon veks, mutta itsetuntoni ei perustu näille niin sanotuille ylimääräisille kiloille. Pystyn onneksi jättämään arvostelut omaan arvoonsa, Noora kertoo tunteista, joita lomakuvaan tulleet kommentit hänessä herättivät.
– Jos kehossa on rasvaa, kuten monella naisihmisellä on, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että olisi pyöreä, nainen lisää.
Vaikka Noora pystyikin sivuuttamaan negatiiviset kommentit, nainen päätyi kirjoittamaan aiheesta blogitekstin, jossa hän kertoo olevansa todella huolestunut kommentointikulttuurista ja siitä, mitä se saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa. Nuorelle ja epävarmalle tytölle vastaavanlaiset kommentit saattavat aiheuttaa pitkäkestoisiakin seurauksia aina heikosta itsetunnosta jopa syömishäiriöön.
– Jos olisin saanut tällaisia kommentteja vaikka 18-vuotiaana, olisin varmasti jäänyt enemmän pyörittelemään mieleeni näitä lausahduksia. Olen aina ollut kohtalaisen vahvan itsetunnon omaava, ja riski sairastua esimerkiksi syömishäiriöön on varmasti kohdallani melko pieni, mutta varmasti olisin ajatellut itsestäni vääristyneesti, etenkään nuoren ihmisen ei tarvitsisi kuulla tällaista kommentointia itsestään.
LUE MYÖS: Syömishäiriön selättänyt Riikka: "Sain sairasta mielihyvää oveluudestani"
Vaikka blogeissa on helppo kommentoida nimettömänä mitä mieleen juolahtaa, Noora kehottaa pohtimaan tarkkaan ennen enterin painamista. Mitä kommentointi oikeasti auttaa? Sanoisitko samat kommentit kasvokkain kyseiselle ihmiselle?
– Miksi ei voida olla kannustavia ja luoda positiivisuutta negatiivisen kommentoinnin sijaan? Ja jos ei oikeasti pysty sanomaan mitään hyvää, niin voisiko sitten jättää kommentoimatta kokonaan, Noora kyselee.
"Kun ihminen voi hyvin, hän on jaksava, iloinen ja hymyilevä"
Ulkopuolisten kommenttien lisäksi Noora haluaa myös muistuttaa ihmisiä siitä, että aina niin sanottuihin luotettaviin mittareihinkaan omasta ulkonäöstä ei kannata luottaa liikaa. Naisella on tästä omakohtaista kokemusta vuodelta 2015, jolloin säännöllisesti liikuntaa harrastanut ja ruokavalioonsa huomiota kiinnittänyt nainen asteli kehonkoostumusmittaukseen.
– Sain tulokseksi todella epärealistiset luvut. Esimerkiksi viskeraalinen rasva oli mittauksen mukaan niin korkealla, ettei koko taulukko riittänyt tähän tulospapereissa.
Tulokset olivat niin epärealistiset, että testit päätettiin uusia seuraavana päivänä. Tulokset olivat täysin erilaiset, vaikka testien välillä oli vain päivä. Naisen mukaan kannattaakin ottaa aina huomioon mahdollisuus siihen, että kone voi erehtyä ja antaa virheellisen tuloksen.
– Tuloksia ei kannata lukea kuin raamattua, ehkä ennemminkin ottaa ne suuntaa antavina, joskin itseni kohdalla tuo ensimmäinen mittaus ei olisi toiminut edes suuntaa antavana.
Sairaanhoitajana työskentelevä nainen kertoo nähneensä paljon syömishäiriöisiä ihmisiä, eikä hän epäilisi hetkeäkään, etteikö joku voisi sairastua tällaisista virheellisistä tuloksista. Kun mittaajalta saa mustaa valkoisella, on ymmärrettävää pitää tuloksia luotettavina.
– Nuori voi alkaa helposti ajattelemaan, että täytyy alkaa laihduttaa ja oravanpyörä on nopeasti valmis. Mittaajilla pitäisi olla silmää siihen, että tuloksia pitäisi osata katsoa yksilöllisesti ja tarvittaessa sanoa, jos tulokset eivät välttämättä nyt pidäkään paikkaansa.
Kehonkoostumusmittausta paremmin omasta terveydestä ja hyvinvoinnista kertovat naisen mukaan psyykkinen ja fyysinen jaksaminen ja terve itsetunto. Myös hyvät, katkeilemattomat ja riittävän pitkät yöunet kertovat siitä, että elimistö voi hyvin.
– Kun ihminen voi hyvin, hän on jaksava, iloinen ja hymyilevä, eikä ainakaan käy kommentoimassa negatiivisia kommentteja toisten blogiin, Noora toteaa.
"Jokainen meistä on erilainen, jokainen meistä on silti hyvä"
Puolestaan kaikkia niitä, jotka tuntevat ulkonäköpaineita toinen toistaan upeampia somekuvia katsellessaan, Noora haluaa muistuttaa kuvien epärealistisuudesta. Naisen mukaan jokainen pystyy peilin avulla löytämään itsestään juuri sen oikean kuvakulman, jossa iho näyttää sileältä ja uuma hoikalta. Kun tähän lisätään mukaan erilaiset sovellukset ja filtterit, aitoudesta ei ole tietoakaan. Tämä on Nooran mukaan asia, joka olisi jokaisen hyvä muistaa.
– Lisäksi esimerkiksi Instagram pursuaa erilaisten fitness-mimmien kuvia, joissa vatsalihakset erottuvat ja iho on päivettynyt. Harva tyyppi on oikeasti tällaisessa kunnossa ympäri vuoden. Se vaatii älyttömän tiukkaa kurinalaisuutta, tarkkaa ja tasapainoista ruokavaliota ja paljon treeniä.
– He, jotka kisaavat fitneksessä, ovat asia erikseen. Kisakunto on kisakunto, joka haetaan sitä yhtä päivää varten, nainen muistuttaa ja lisää, että kisojen jälkeen kilpailijat palaavat pikkuhiljaa normaaliin painoon.
Nykymaailmassa pitää Nooran mukaan olla todella vahva ihminen, ettei koskaan altistuisi ajatuksille omasta riittävyydestä. Vaikka naisen mukaan suurin osa meistä on varmasti joskus käynyt näitä ajatuksia päänsä sisällä, kannattaa muistaa, että vaikka jokainen meistä on erilainen, jokainen meistä on silti hyvä.
– Ei kannata vertailla itseään muihin vaan pitäisi olla rohkeasti ylpeä omasta itsestä! Vaikka itsellä olisikin pudotettavia kiloja, on silti tärkeää hyväksyä itsensä ensin sellaisena kuin on, ennen kuin alkaa tavoitella jotain muuta. Itsetunto-ongelmat harvoin korjaantuvat täysin pelkästään kiloja pudottamalla, nainen toteaa.
Sosiaalisen median luomia ulkonäköpaineita voitaisiin naisen mukaan taistella hyvinkin yksinkertaisella konstilla; julkaistaisiin myös niitä aitoja, käsittelemättömiä kuvia.
– Välillä voisi näyttää sen, mille oikeasti näyttää, ilman sitä peiliposeerausta.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.