Ukrainan kriisi keskeytti pikavauhdilla Venäjä-ohjelman valmistelun

Hallituksen lupaama Venäjä-toimintaohjelman päivitys oli lähes valmis, kun se pysäytettiin ja pantiin toistaiseksi jäähylle alkuvuodesta 2014.

Hallituksen piirissä katsottiin, että tilanne Venäjällä ja Ukrainassa on niin muuttuva, että toimintaohjelman päivitystä ei ole järkevä tehdä.  

Ukrainan kriisi

Marraskuu 2013  
Ukraina hylkää neuvottelut EU:n kauppasopimuksesta. Tuhansien ihmisten mielenosoitukset alkavat seuraavana viikonloppuna. Aluksi EU-yhteistyötä tukeneet mielenosoitukset muuttuvat pian eri syistä yleisesti hallitusta vastustaviksi.  
  
Tammikuu 2014  
Ukrainan parlamentti hyväksyy uudet lait, jotka käytännössä kieltävät mielenosoitukset. Protestit kasvavat entisestään. Ensimmäiset mielenosoittajat kuolevat yhteenotoissa poliisin kanssa. Presidentti Viktor Janukovitsh taipuu neuvotteluihin, hajottaa hallituksen ja tarjoaa sovintoa mielenosoittajille.   
  
Helmikuu 2014  
Poliisi alkaa hajottaa mielenosoitusta Itsenäisyysaukiolla ja ampuu kymmeniä mielenosoittajia. Presidentti Janukovitsh pakenee Kiovasta.  
  
Maaliskuu 2014  
Venäjä miehittää Krimin niemimaan ja liittää sen osakseen. Ensimmäisistä pakotteista päätetään EU-huippukokouksessa, myös Yhdysvallat asettaa pakotteita. Reserviläiset kutsutaan aseisiin Ukrainassa.  
  
Huhtikuu 2014  
Ukraina aloittaa sotilasoperaation Venäjä-mielisiä kapinallisia vastaan.  

– Ohjelma olisi vanhentunut saman tien, jos se ei olisi ottanut tätä ajankohtaista tilannetta huomioon. Sellaista ei olisi ollut mitään erityistä järkeä julkaista, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoo.   

Ukrainan kriisi alkoi mielenosoituksista Maidanin aukiolla marraskuun lopulla 2013. Suomen ulkopoliittisen johdon piirissä tehtiin siis jo noin kuukauden-kahden sisään se johtopäätös, että Suomen ja Venäjän suhdetta päivittävää asiakirjaa ei ole syytä panna eteenpäin.  

Venäjä-toimintaohjelma on julkaistu valtioneuvoston periaatepäätöksenä huhtikuussa 2009 ja se luvattiin päivittää Jyrki Kataisen (kok.) hallitusohjelmassa kesäkuussa 2011.  

Tuomioja kertoo, että valtioneuvoston Venäjä-asioiden ministerityöryhmässä todettiin tilanteen olevan niin muuttuva, että ohjelman päivittäminen ei olisi ollut järkevää.

Hän ei muista, että ohjelma olisi käynyt hallituksen ja tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (utva). Presidentti Sauli Niinistön kanssa kuitenkin puhuttiin asiasta.  

– Asiasta ei ollut erimielisyyksiä presidentin kanssa, kaikki olivat ihan samaa mieltä. En sanoisi niinkään, että tasavallan presidentti olisi ollut aloitteellinen asiassa, kaikki olemme todenneet, että nämä ovat asioita, joita käsitellään yhdessä, Tuomioja toteaa.  
  
"Aika ei ollut oikea"  
  
Alkuperäinen, viiden vuoden takaa oleva toimintaohjelma on lähes 40-sivuinen ja käy läpi Venäjän kehityksen pääpiirteitä, Suomen Venäjän-politiikkaa ja Venäjä-osaamista.

Siinä luetellaan useita tavoitteita, joita Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on: Suomi aikoo esimerkiksi kannustaa Venäjää osallistumaan Itämeren suojeluun, Venäjän kansalaisyhteiskunnalle suunnattua informaatiota Suomesta lisätään ja Suomen lähinaapurustossa tuetaan terveiden elintapojen edistämistä.  

Päivitetystä ohjelmasta olisi tullut lyhyempi ja tiiviimpi, kertoo sitä valmistelleen ulkoministeriön itäosaston päällikkö Terhi Hakala.  

– Se oli hyvin pitkällä, oli vain viimeistelemättä. Sellaisen johtopäätöksen sen pysäyttämisestä voi kyllä vetää, että Suomi ennakoi Venäjän ja Ukrainan kehittymisen huonompaan suuntaan ja varautui siihen, Hakala sanoo.   

Hakala sanoo, että Suomen ja Venäjän jokapäiväiset suhteet toimivat edelleen, Ukrainan kriisistä ja EU-pakotteista huolimatta.   

– Eihän tässä ole sinänsä mitään suurta muutosta eri sektoreilla tapahtunut, viranomaiskontaktit ovat olleet hyviä. Totesimme vain, että nyt ei ole aika julkaista tämäntyyppistä asiakirjaa. Plus moni osio olisi joutunut uudelleen kirjoitettavaksi.