Työvoiman liikkuminen tasaa maassamuuton kasvua

Pula työvoimasta on kasvamassa kovaa vauhtia koko maassa. Syynä ovat väestön ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pienuus ja ulkomailta tulevien vähyys.

Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste on 1990-luvun laman jälkeen noussut Euroopan nopeinta vauhtia, se ei riitä paikkaamaan työvoiman niukkuutta. Työmarkkinoilla nyt aloittavat ikäluokat ovat noin 20 000 henkeä pienempiä kuin eläköityvät suuret ikäluokat.

Myös alueelliset erot pysyvät suurina. Parhaissa kunnissa yli puolet väestöstä on töissä ja heikommissa enää runsas neljännes.

Yliopistokaupungit ja niiden lähialueet menestyvät jatkossakin muita paremmin. Suurin muuttoaalto syntyy edelleen yli 18-vuotiaista opiskelemaan tai töihin lähtevistä. Ikäluokan noin 60 000 nuoresta joka neljäs vaihtaa paikkakuntaa.

Muuttotappiosta kärsivät syrjäisemmät kunnat, joihin opiskelijat eivät enää palaa.

Suurten kaupunkien lähikunnat hyötyvät valmistuneista, jotka muuttavat niihin perheineen. Vuonna 2003 Helsinki menetti 3400 työllistä ja muut yliopistokaupungit 500-800.

Kolmas muuttoliikkeen aalto syntyy noin 50-vuotiaista, jotka vaihtavat paikkakuntaa lasten lähdettyä maailmalle.

Pendelöinti tasaa työvoimapulaa

Työ- ja sisäministeriöiden teettämän Muuttoliike ja työmarkkinat -tutkimuksen mukaan Suomen sisäinen muuttoliike on kuitenkin tasaantunut siten, että erot alueellisten muuttovoittojen ja -tappioiden välillä ovat pienempiä kuin 1990-luvulla.

Yhtenä poikkeuksena on Pirkanmaa, jossa muuttovoitto kasvoi kolmanneksella.

Tutkimustaan esitelleen Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän mukaan tilannetta helpottaa työvoiman liikkuminen. Työmatkat pitenevät ja muutto paikkakunnalta toiselle kasvaa.

Niin sanottu pendelöinti on lisääntynyt jo niin paljon, että useampi kuin joka kolmas työllinen käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Matkat voivat olla pitkiäkin; esimerkiksi Rovaniemeltä Helsinkiin matkustaa päivittäin töihin noin 300 ihmistä.

Helsinki on ollut muuttotappiokunta, mutta espoolaisia ja vantaalaisia käy siellä töissä molemmista noin 40 000.

Ulkomaista työvoimaa ei tule tarpeeksi

Työttömien määrä alenee hitaasti, koska työttömäksi jää miltei yhtä paljon kuin uusia työllistyy. Myös muutto ulkomaille lisääntyy.

Ulkomailta saatavan työvoiman määrä ei riitä korvaamaan työvoiman vähenemistä. Vuoden 2004 maahanmuuttajista työllistyi 5900, kun maasta lähteneitä oli 6800.

Myrskylän mukaan rajoitukset uusista EU-maista tulevalle työvoimalle olivat virhe, sillä parin vuoden siirtymäkausi ohjasi heidät muualle kuin Suomeen.

Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin muistuttaa, että Puolasta lentää päivittäin Iso-Britanniaan noin 30 halpalentoa, mutta Suomeen ei yhtään. Hän korostaa, että Suomi onkin tehtävä monin tavoin houkuttelevammaksi työskentelymaaksi. Etenkään korkeasti koulutetut eivät Suomessa pääse samoille palkoille kuin monissa muissa maissa.

Wallin uskoo, että osa työvoimasta saadaan silti hankittua kotimaisista työttömistä. Työvoimapula voi vetää puolet noin 300 000:sta työttömästä ja työvoimakoulutuksessa olevasta takaisin työmarkkinoille.

(MTV3-STT)