Työoikeuden professori pitää järjestöehtoa pätevänä

Sähköasentajilla on monella teollisuuden alalla omat sopimukset

Työoikeuden asiantuntija pitää järjestöehtoa lain mukaisena menettelynä. Hän myös muistuttaa, että meillä ei ole lainsääntöä samapalkkaisuudesta.

Työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitisen mielestä järjestöehto on työehtosopimuslain ja virkaehtosopimuslain kannalta sallittu menettely. Näin yksi ammattijärjestö voi solmia vain omia jäseniään koskevan työehtosopimuksen.

- Tällainen järjestöehto on ihan pätevä, ja niitä on yksityisellä sektorilla joillakin aloilla, esimerkiksi vakuutustoimihenkilöillä ja Palvelualan ammattiliiton sopimuksissa, Tiitinen kertoi MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä.

Myös esimerkiksi sähköasentajilla on monella teollisuuden alalla omat sopimuksensa.

- Osa sähkömiehistä kuuluu esimerkiksi paperiteollisuudessa Paperiliittoon, osa Sähköliittoon. Ja Sähköliitto tekee sopimuksen omien jäsentensä työsuhteiden ehdoista, Tiitinen havainnollisti.

Jo aiemmassa sopimuksessa järjestöehto

Hän muistutti, että jo aiemmin solmitussa kunta-alan työehtosopimuksessa oli Tehy-sopimuksen kaltainen järjestöehto.

- Se siis rajattiin sopimuksen soveltamisella vain allekirjoittajajärjestöjen jäsenille.

Tasa-arvolailla ei hänen mukaansa voi yksioikoisesti vaatia samasta työstä samaa palkkaa.

- Laki naisten ja miesten tasa-arvosta ei ole mikään yleinen samapalkkaisuulaki, vaan se edellyttää sitä, että eri sukupuolta olevien palkat määräytyvät samoin perustein, Tiitinen sanoi..

Hän myös huomautti, että yleistä samapalkkaisuuslainsäädäntöä Suomessa ei ole.

- Yhdenvertaisuuslaissa taas kielletään syrjintä etnisiin, rodulllisiin ja sukupuolisiin suuntautumisiin perustuvilla syillä.

Järjestäytymättömistä voi tulla ongelma

Hoitoalalla työnantaja on Tiitisen mukaan sidottu aiemmin solmittuun kunta-alan sopimukseen ja Tehy-sopimukseen.

- Työnantajan pitäisi noudattaa näiden järjestöehtojen mukaisesti kunkin allekirjoittajajärjestön jäsenien työsuhteen ehtoina asianomaisessa työehtosopimuksessa solmittuja määräyksiä.

Ongelmaryhmäksi voivat Tiitisen mukaan muodostua järjestäytymättömät, kokonaan sopimusten ulkopuolelle jätetyt työntekijät ja viranhaltijat.

Lue myös:

    Uusimmat