"Työntekijän parasta ajattelin" – Näin ihmiskaupasta syytetty selitti kurjia oloja

Työnjohtaja kiistää pakkotyön teettämisen sekä varastamisen.

Pohjanmaan käräjäoikeudessa Vaasassa alkoi tänään tähän saakka laajin ihmiskauppaoikeudenkäynti Suomessa. Yrityksen työnjohtajaa syytetään ihmiskaupasta, törkeästä kavalluksesta ja pahoinpitelystä. Hän toi Suomeen 26 kirgisialaista työntekijää, jotka asutti talonsa alakertaan teettäen heillä pitkää työpäivää.

Lisäksi yrityksen kahdelle johtohenkilölle vaaditaan rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Yhtiölle vaaditiin myös yhteisösakkoa, josta kuitenkin myöhemmin luovuttiin.

Asumistiloissa ei lämmintä vettä

Puualan yrityksen edustajien mukaan ylitöistä ei ole raportoitu ja vuosilomien osalta on noudatettu työntekijöiden toivetta. He ovat työnantajan mukaan halunneet työskennellä yhtäjaksoisesti kaksi vuotta ja pitää sitten lomaa.

Työnjohtajan puolustus puolestaan kiistää pakkotyön teettämisen ja rahojen varastamisen. Työnjohtaja myöntää pitäneensä pankkikortit hallussaan, mutta nostaneensa rahaa elektroniikkaan ja yhteisen auton huoltoon.

Osan rahoista hän kertoo tilittäneensä työnantajalle, kun työntekijät ovat rikkoneet tavaroita tai olleet poissa töistä. Työajasta on vähennetty muun muassa työntekijöiden rukoushetket. Vuokrina hän on perinyt yhteensä 91 000 euroa, kun työntekijät ovat majoittuneet hänen alakertaansa eli 200 euroa kuukaudessa per henkilö.

Työnantaja kertoo maksaneensa kirgisialaisille työehtosopimuksen mukaista palkkaa noin 1200-1300 euroa kuukaudessa. Syytteet vapaudenriistosta ja sanktioista työnantaja vierittää työnjohtajalle.

Syyttäjän mukaan työntekijöitä on estetty lähtemästä kotimaahansa viiden kuukauden palkkarahojen suuruisilla sakoilla. Työnjohtaja kiistää vapaudenriiston ja kertoo, että työntekijät eivät halunneet olla tekemisissä kantaväestön kanssa, koska eivät osanneet kieltä.

Ahtaasta majoituksesta työnjohtaja kertoo, että he halusivat asua yhdessä hänen alakerrassaan. Passit ja pankkikortit hän keräsi talteen työntekijöiden parasta ajatellen.

Syyttäjä pitää kiinni pakkotyösyytteestään, koska työntekijöillä ei ole ollut mahdollisuus poistua asumistiloista eikä työpaikalta. Työnjohtajan mukaan ovet eivät olleet lukossa.

Tiloissa ei ollut lämmintä vettä.

Työntekijät eivät tienneet pankkitileistä

Syyttäjän mukaan työnjohtaja nostamat rahat eivät menneet kirgisialaisille, sillä he ovat itse maksaneet ruokansa ja ostoksensa. He ovat ostaneet myös bensan autoon sekä hoitaneet auton katsastukset ja huollot 300-800 euron summalla, minkä he ovat käyttöönsä saaneet.

Syyttäjä muistuttaa, että työntekijöillä ei ole ollut tietoa siitä, että heillä on pankkitilit ja kortit. Heille on kerrottu, että palkkana maksetaan noin 400-450 euroa käteisenä kuussa.

Työnantaja syyttää työnjohtajaa tästä erehdyttämisestä ja väittää työnjohtajan hakeneen omaa henkilökohtaista hyötyä. Työnjohtaja puolestaan kertoo palauttaneensa osan palkkarahoista työnantajalle.

Työnantajan mukaan ylitöitä ei ole ollut, eikä niistä ole raportoitu vaan työntekijät ovat olleet tehtaalla lauantaisin esimerkiksi saunomassa. Työntekijät kertovat tehneensä lauantaisin niitä töitä, jotka jäivät viikolla tekemättä.

Katso Outi Airolan juttu Vaasasta (Seitsemän uutiset 3.12.2012)

Suuren ihmiskauppajutun käsittely alkoi Vaasassa

Röyhkeä ihmiskauppa-juttu Pohjanmaalla: Työnjohtaja vei pankkikortit ja varasti rahat