Tutkimus: Valtaosa korruptiosta on muuta kuin lahjontaa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Valtaosa korruptiosta on muuta kuin lahjontaa, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tuore tutkimus.

    Vuosina 2007–2010 tehtyjen rikosilmoitusten analyysi poliisin rekisteristä toi esiin 469 korruptioon viittaavaa tapausta, jotka ryhmiteltiin 11 korruption eri lajiin.

    Korruptiomuodoista selvästi yleisimmiksi osoittautuivat varojen väärinkäyttö ja taloudelliseen hyötyyn tähtäävä tiedon väärinkäyttö. Tällaisia tapauksia tutkitaan esimerkiksi luottamusaseman väärinkäyttönä, virkarikoksina ja yrityssalaisuusrikoksina.

    – Käytännössä korruptio voi tarkoittaa vaikkapa organisaation varojen käyttöä henkilökohtaisiin ostoihin tai yrityksen strategisten asiakirjojen kopiointia uudelle työnantajalle. Organisaation sisäinen valvonta ja hajautettu vastuunjako ovat parhaita keinoja kitkeä tällaisia tilanteita, kertoo tutkija Anna Leppänen.

    Korruptioepäilyjä syntyy runsaasti myös toiminnan puolueellisuuden ja virkatiedon paljastamisen vuoksi.

    Lahjonta voi jäädä piiloon

    Lahjonta sen sijaan on harvinainen korruption muoto. Liki viidestäsadasta rikosilmoituksesta vain 29:ssä oli tutkittu lahjusrikosepäilyä. Lahjuksena tarjottua etua ei ole yleensä vastaanotettu. Lahjusrikosten tunnusmerkistö täyttyy kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun etua tarjotaan tai pyydetään.

    – Poliisin näkökulmasta vastavuoroinen lahjusrikollisuus on yksi ongelmallisimmista piilorikollisuuden muodoista. Jos lahjus vastaanotetaan, kumpikin osapuoli hyötyy rikoksesta, ja molemmat haluavat pitää sen salassa, Leppänen huomauttaa.

    Korruptiota ei ole määritelty rikoslaissa. Tutkimuksessa korruptio määriteltiin vastuullisen aseman väärinkäytöksi tekijän yksityiseksi eduksi.

    Poliisiammattikorkeakoulun mukaan vastaavaa tutkimustietoa ei ole koottu aiemmin Suomessa eikä muualla.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Rikos

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •