Joukossamme elää ihmisryhmä, joka ei ymmärrä yleiskieltä – Leealaura kertoo, mitä on selkokieli

Viittomakieli ei ole kansainvälistä 2:06
Entä tiesitkö tätä suomesta? Kaikkia viittomakielen termejä ei löydy suomen kielestä!

Selkokieli on suomen kielen helpompi muoto. Siinä kieltä on yksinkertaistettu kaikilla tavoilla. Selkokielestä liikkuu kuitenkin erikoisia uskomuksia: sen ajatellaan olevan esimerkiksi sitä, että vanhalle ihmiselle puhutaan kovalla äänellä ja jokainen sana äännetään kiusallisesti alusta loppuun asti – tavu kerrallaan.

Suomessa elää yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät pärjää yhteiskunnassa yleiskielellä. Siis sillä kielellä, jota tämäkin teksti on.

– Kielellä on suuri vaikutus siihen, ettei ihminen syrjäydy, kertoo Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä.

– Usein kielen merkitys huomataan esimerkiksi juhlapuheissa. Kun konkreettisesti katsotaan, mihin euroja yhteiskunnassa laitetaan, tätä ei ymmärretä. Kielellä olisi suuri vaikutus siihen, että esimerkiksi maahanmuuttaja pystyy työllistymään.

Selkokeskus on selkokielen asiantuntijakeskus ja osa Kehitysvammaliittoa. Sen tavoitteena on edistää selkokieltä Suomessa.

Keskuksen arvio on, että 750 000 ihmistä Suomessa on kielellisen syrjäytymisen vaarassa.

Kuka keksi selkokielen?

Selkokieli on suomen kielen helpompi muoto. Siinä kieltä on yksinkertaistettu kaikilla tavoilla: sanasto ja rakenteet ovat helpompia ja tekstit ovat yksinkertaisempia, koska sisältöä on karsittu ja helpotettu. Selkokieltä voi myös puhua.

Yleiskieli on kieltä, jota tässäkin nyt käytetään. Se on kaikille suomalaisille yhteistä, puhuttua tai kirjoitettua kieltä, Leskelä selittää.

Sitä, kuka keksi selkokielen, ei voida tarkasti sanoa – kukaan yksittäinen ihminen ei voi ottaa siitä kunniaa. Ruotsillakin on oma selkokieli, ja naapurimaamme onkin Leskelän mukaan selkokielen pioneerimaa: siellä materiaaleja tuotettiin selkokielisinä jo 1960-luvulla, kun Suomeen vastaavia saatiin vasta 1970–1980-lukujen vaihteessa.

Älä vaadi uutisankkureita "puhumaan selkokieltä"

Yleiskielen käyttämiseen riittää, että omaa tavanomaisen kielitaidon. Ei tarvitse edes saada kouluäikästä kymppejä: äidinkielinen suomenpuhuja pystyy käyttämään yleiskieltä riippumatta siitä, mikä hänen koulutustasonsa on, tai missä päin Suomea hän asuu.

Jos yleiskieli on liian vaikeaa, tarvitaan selkokieltä. Se on käsitteenä monelle tuntematon, tai vähintäänkin hämärä.

– Tässä on sellainen pieni vaikeus, että usein selkokieleksi kutsutaan vähän selkeämpää, ymmärrettävämpää suomea, Leskelä kuvaa.

Kun ihminen vaatii, että poliitikkojen pitäisi puhua "selkokieltä", hän ei siis oikeastaan halua selkokieltä.

– Saatetaan sanoa, että voi, kunpa MTV Uutiset olisivat aina selkokieltä, miksi uutisissa on niin vaikeaa kieltä! Silloin ihmiset oikeasti tarkoittavat, että uutisissa pitäisi olla parempaa yleiskieltä.

Selkokielestä liikkuu outoa uskomuksia

Selkokielestä liikkuu muitakin erikoisia uskomuksia. Sen ajatellaan olevan esimerkiksi sitä, että vanhalle ihmiselle puhutaan hyvin kovalla äänellä niin, että jokainen sana äännetään kiusallisesti alusta loppuun asti tavu kerrallaan.

– Varmasti taustalla on hyvät tavoitteet, mutta eihän kukaan jaksa käydä sellaista keskustelua. Ajatellaan, että kun puhun näin, tämä on mahdollisimman helppoa. Siinä voidaan kuitenkin tehdä ymmärtäminen vaikeammaksi, vaikka tarkoitus on hyvä, Leskelä sanoo.

– Olen kuullut myös sellaisia ajatuksia, että selkokieli olisi sitä, ettei sanoja taivuteta: sanottaisiin esimerkiksi "minä olla suomalainen". Sitä selkokieli ei ainakaan ole. Jos sanoja ei tavuta ja jos ei puhu kieliopillisesti oikeaa suomea, se tekee ymmärtämisestä todella hankalaa.

Selkokieli ei myöskään tarkoita sitä, että puhutaan kirjakieltä.

– Kun ollaan puhetilanteessa, kannattaa puhua mahdollisimman luonnollista puhekieltä. Jos kielen oppija itse käyttää kirjakieltä, voi yrittää ääntää huolellisemmin ja lausua myös sanojen loput selvästi. Suosittelen mieluummin, että puhuu niin, miten muutenkin puhuisi. Kirjakieli ei ole kuultuna helpompaa.

Miten ihmiset voivat tehdä äänestyspäätöksen, jos he eivät ymmärrä ehdokkaiden lupauksia?

Aluksi selkokieli oli ajateltu vain kehitysvammaisten kielimuodoksi. Sitten huomattiin, että se sopii myös muistisairaille: kun kielelliset taidot heikkenevät, selkokieltä on helpompi ymmärtää.

1990-luvulla ymmärrettiin, että maahanmuuttajat voivat hyötyä selkokielestä.

– Selkokieli on kyseessä, kun ihmisellä on kielellisiä vaikeuksia ja yleiskieli on niin hankalaa, ettei sitä ymmärrä. Tässä tullaan isoihin kysymyksiin, varsinkin näin vaalikeväänä. Miten ihmiset, joille yleiskieli on liian vaikeaa, voivat tehdä äänestyspäätöksen, jos he eivät saa selvää ehdokkaiden lupauksista? Kieli vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa toimia yhteiskunnassa, Leskelä sanoo.

– Miten ihminen löytää työtä, kun työn hakeminen on pitkälti kielellinen prosessi: pitää kirjoittaa työhakemus ja CV, pitää pärjätä haastattelussa, ja työpaikallakin pitää toimia kielen kautta. Miten voisimme helpottaa ihmisten mahdollisuuksia?

Voiko selkokielen puhujalle sanoa sanan "inflaatio"?

Selkokielen tunnistaa tietyistä ominaisuuksista. Sille on olemassa omat periaatteet ja mittari.

– Suomen kieli on viehättävä kieli siinä mielessä, että meillä on mutkikas taivutusjärjestelmä, mikä voi tuottaa osalle ihmisistä hankaluutta, Leskelä kuvaa.

Selkokielisessä tekstissä käytetään tuttuja, lyhyitä sanoja ja lyhyitä lauseita, jotka ovat yksinkertaisia. Tekstin tulee soljua niin, että lukijan on helppo seurata sitä ja muodostaa siitä selkeä käsitys.

– Miten valitaan näkökulma, joka avautuu heikolle lukijalle? Miten asiat esitellään johdonmukaisesti siten, ettei lukijan tarvitse lukea rivien välistä, vaan kaikki tarpeellinen informaatio on sanottu? Miten vältetään se, ette tekstiin tule aukkoja? Leskelä kuvaa.

– Jos ihminen rajaa tai lyhentää omaa tekstiään, on vaara, että hän tuottaa aukkoista tekstiä, josta puuttuu tärkeää informaatiota.

Samalla vastaanottajaa ei saisi aliarvioida. Ihminen voi ymmärtää myös vaikeita termejä, kuten sanan "inflaatio", ja tarvita silti selkokieltä.

– Jos henkilö on korkeasti koulutettu maahanmuuttaja, ilman muuta hän ymmärtää inflaation käsitteen. Mutta jos kyseessä on vaikkapa kehitysvammainen henkilö, jolla on vain vähän kokemusta näistä asioista, silloin inflaation käsite pitää selittää, Leskelä neuvoo.

Mitä abstraktimpi sana, sitä vaikeampi

Sanojen selittäminenkään ei aina ole yksinkertaista – toisinaan se voi vain sekoittaa tilannetta. Vai miten itse selittäisit yksinkertaisesti sanat laatu, vaje tai sote?

– Sellaiset sanat ovat vaikeita, joita ei voi konkreettisella tavalla selittää tai joihin tulee pitkä selitys. Jos sana on "kirahvi", on helppo selittää, että se on pitkäkaulainen eläin Afrikassa. Mutta jos sana on "laatu", se on vaikeampi selittää, koska mitä kaikkea laatu voikaan pitää sisällään, Leskelä sanoo.

– Mitä abstraktimpi sana on kyseessä, sitä vaikeampi se on. Mitä konkreettisemmilla sanoilla pystyy puhumaan, sen parempi. Toisaalta tämä sääntö ei ole aukoton: esimerkiksi "ystävyys" on useimmille tuttu sana, vaikka se on samalla abstrakti.

Yleensä kotoperäiset sanat ovat helpompia ymmärtää kuin vierasperäiset, mutta mikäli ihminen on koulutettu tai osaa muita kieliä, tämä ei välttämättä päde. Toisaalta suomen kielen sanat ovat pitkiä ja siksi usein hankalia.

– Usein vaikkapa selkokieltä tarvitsevan työkaverin kanssa on aluksi vähän vaikeaa, kun ei tiedä, mitä hän ymmärtää ja mitä ei. Kun tutustuu ihmiseen, löytää sopivan puheen tason, Leskelä sanoo.

– Kukaan ei pidä siitä, että hänelle puhutaan kuin lapselle, selitetään joka asia ja oletetaan, ettei hän ymmärrä. Ei pidä aliarvioida ihmistä, joka tarvitsee selkokieltä.

"Aivovuoto" aiheutti kauhua

Kielikuvat ovat usein hankalia, sillä osa selkokielen käyttäjistä ymmärtää kieltä hyvin konkreettisesti. Silloin kielikuvasta voi tulla mieleen jotakin ihan muuta.

– Jos joku heittää sanonnan mukaan "lapsen pesuveden mukana", sehän helposti herättää kauhua. Eräässä maahanmuuttajien suomen kielen ryhmässä oli kauhisteltu sitä, kun uutisissa oli sanottu, että Suomessa on "aivovuotoa". Oli mietitty, että millainen sairaus se on ja mikseivät lääkärit tee mitään, että aivovuoto saataisiin hoidettua.

Selkokielen tarve on Suomessa kasvussa

Mekaanista listaa siitä, mitä selkokieltä käyttävälle kannattaisi sanoa ja mitä ei, ei voi antaa. Leskelän mukaan nyrkkisääntönä voisi pitää, että mikäli selkokielen käyttäjää ei tunne hyvin, hänelle kannattaa puhua konkreettisella tavalla, yleisellä sanastolla ja lyhyillä lauseilla.

– Jos henkilö itse alkaa käyttää vaikeampaa kieltä eikä väärinymmärryksiä tule, kieltä voi "vaikeuttaa". Toki voi suoraan kysyä, että ymmärrätkö, mitä tarkoitan, tai selitänkö tämän vielä uudelleen. Kannattaa olla asian suhteen hereillä.

Selkokielen tarve on Suomessa kasvussa huolimatta siitä, että koulujärjestelmämme kerää suitsutusta myös kansainvälisesti.

– Selkokieltä tarvitsevia ihmisiä on entistä enemmän, ja heitä kohtaavat kovat vaatimukset esimerkiksi digitalisaation vuoksi. Meillä on paljon enemmän vanhuksia kuin joitakin vuosikymmeniä sitten, Leskelä sanoo.

– Kun on enemmän vanhuksia, on enemmän muistisairauksia, afasiaa, aivoverenkierron häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen käyttöön. Suomessa ei myöskään olla ihan vielä ymmärretty, miten auttaa maahanmuuttajia toimimaan ja hoitamaan asioitaan.

Moni toivoo esimerkiksi, että kehitysvammaiset tai vanhukset saisivat elää kotona laitosten sijaan. Juuri siksi heille pitäisi Leskelän mukaan tarjota kielen kautta mahdollisuus elämään itsenäisesti.

– Viranomaistekstien ja palveluiden pitäisi olla saatavilla sekä netissä että lomakkeina ja esitteinä selkokielisesti. Tarvitsisimme kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, oppimateriaaleja. Kaikkea sitä, mitä ihmiset lukevat, ja mistä he tietoa saavat.

Osittaiset lähteet: Papunet.net, Papunet.net 2Selkokeskus.fi

Lue myös:

    Uusimmat