Missä iässä lapselle tulisi hankkia oma puhelin? MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma kysyi kolmelta asiantuntijalta kommentteja monia mietityttävään aiheeseen.
Tässä on tilanne, jonka suurin osa pienten lasten vanhemmista kokee jossain vaiheessa: lapsi mankuu omaa puhelinta, mutta minkä ikäiselle sellainen pitäisi hankkia?
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lapset ja tilanteet ovat yksilöllisiä, mutta yhtä sääntöä hän itse noudattaisi.
– Alle kouluikäiselle lapselle en missään tapauksessa antaisi omaa älypuhelinta, Pekkarinen toteaa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa taas sanoo, että perheitä ja tilanteita on monenlaisia, joten joissain tilanteissa puhelimen antaminen myös alle kouluikäisille voi tulla tarpeeseen esimerkiksi turvallisuuden takia.
Lue myös: Taapero sai kiukkukohtauksia, jos ei saanut katsoa televisiota – äidiltä käsittämättömän yksinkertainen ratkaisu uuvuttavaan tilanteeseen
Ruutuaikaa tärkeämpää on seurata mitä puhelimella tehdään
Viiden jälkeen -ohjelmassa aihetta oli avaamassa myös Helsingin yliopiston aivotutkija ja professori Minna Huotilainen.
– Kansainvälisten tutkimusten mukaan ruutuajan käsite, eli siis se, kuinka monta tuntia päivästä käytetään puhelimen tai koneen äärellä, on aika huono käsite. Isompi kysymys on, että mitä sillä laitteella tehdään – mihin sitä käytetään, hän sanoo.
Ruutuajan myötä toki lapsen elämästä häviää sellaista aikaa, jota olisi kenties tarvittu kehittymiseen.
– Kavereita, ulkoilua, tämän tyyppisiä asioita pitää mahtua lapsen elämään, Huotilainen toteaa.
Lue myös: Lähes jokainen suomalainen osaa lukea, mutta se ei riitä – "Kaikista hälyttävin ilmiö"
Älypuhelimen käyttö voi myös kehittää taitoja
Lapsen puhelimen käyttöä ei pidä luokitella kuitenkaan täysin pahaksi asiaksi – itse asiassa lapset oppivat monia asioita ruudun välityksellä.
– Kännykällä pelaaminen ja visuaaliset pelit kehittävät visuaalista tarkkaavaisuutta. Tiedetään myös, että englannin kielen sujuvuus erityisesti lausumisessa ja nopean puheen ymmärtämisessä on paljon parempaa lapsilla tänä päivänä, Huotilainen sanoo.
Huotilaisen mukaan aivot myös oppivat kaikesta siitä, mitä lapset tekevät. Jos älylaitteilta luetaan tekstiä, voi se kehittää lapsen lukunopeutta.
Kääntöpuoliakin toki löytyy: aivotutkijan mukaan lasten tarkkaavaisuuden katkeileminen ja lyhytjänteinen tarkkaavaisuus voivat olla seurausta puhelimen käytöstä.
– Totta kai myös jos ei ole tarpeeksi aikaa olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, niin sanavarasto ja emotionaalinen vuorovaikutus voivat heikentyä.
Lue myös: Tutkimus: Runsas ruutuaika voi vaikuttaa pienten lasten kielenkehitykseen – tällainen sanavarasto taaperoilla on
Jopa vauva tietää, ettei puhelin ole sama asia kuin ihmiskontakti
Huotilainen painottaa, että lapsen kehitykselle äärimmäisen tärkeää on motorinen kehitys. Vanhemman vastuulla on katsoa, että lapsi käyttää omaa kehoaan monipuolisesti ja liikkuu tarpeeksi.
Lapsen puhelimen käytön lisäksi myös vanhempien omaa puhelimen käyttöä on syytä tarkastella.
– Juuri hiljattain tuli israelilainen tutkimus, jossa tutkittiin vauvojen reaktioita siihen, kun heidän äitinsä käyttää puhelinta. Siellä näkyi voimakkaampia stressireaktioita kuin sellaisessa tilanteessa, että äidin ja vauvan vuorovaikutus olisi keskeytynyt jonkun toisen aikuisen tullessa huoneeseen. Eli jo vauva ymmärtää, että puhelin ei ole sama asia kuin se, että toisen ihmisen kanssa jutellaan, Huotilainen muistuttaa.