Tutkimus: Jo tämä määrä askeleita päivässä suojaa dementialta – myös luvulla 112 tärkeä merkitys

Miten muistisairaus muuttaa lapsen suhdetta vanhempiinsa? 9:00
Hanna Jensen kertoi Uutisaamussa, miten Alzheimer muuttaa vanhemman ja lapsen suhdetta.

Arvostetussa lääketieteen JAMA Neurology -lehdessä ilmestynyt tutkimus vahvistaa yhteyden kävelyn ja pienentyneen dementiariskin välillä. Havainnot myös tukevat käsitystä etenkin rivakan kävelytahdin suotuisista vaikutuksista terveyteen.

Säännöllinen liikunta ja aktiivinen elämäntyyli suojaavat aivoja muistisairauksilta. Yksi suosituimmista liikuntaharrastuksista on kävely – mutta kuinka monta askelta päivässä tulisi ottaa dementiariskiä pienentääkseen?

Moni laittaa tavoitteekseen 10 000 askelta päivässä, mikä on tuoreen tutkimuksen valossa varsin hyvä päämäärä. Kansainvälinen tutkijatiimi havaitsi, että 3800–9800 askelta päivässä on yhteydessä pienentyneeseen dementiariskiin. Vähempi riittää etenkin, jos kävelytahdin pitää ripeänä.

Tutkimuksesta uutisoi muun muassa amerikkalainen uutiskanava CNN.

Askelmäärä, joka suojaa aivoja

Tutkimuksessa seurattiin vajaan seitsemän vuoden ajan Ison-Britannian biopankkitutkimukseen osallistuneita 40–79-vuotiaita henkilöitä. Yli 78 400 osallistujasta reilulle 800:lle kehittyi dementia.

Osallistujien käyttämät askelmittarit paljastivat, että noin 9800 askelta päivässä oli yhteydessä 50 prosenttia pienempään sairastumisriskiin, kun huomioon otettiin muut dementian riskitekijät. Vauhdikkaasti kävelevien dementiariski pieneni 57 prosentilla jo reilulla 6000 askeleella.

Vähän liikkuvia voi motivoida tieto, että jo noin 3800 askelta päivässä millä tahansa tempolla oli yhteydessä 25 prosenttia pienempään dementiariskiin.

Suurimmat aivohyödyt saavuttivat osallistujat, jotka kävelivät rivakasti – 112 askelta minuutissa – puoli tuntia päivässä. Ripeät päivittäiset kävelylenkit olivat yhteydessä 62 prosenttia pienempään dementiariskiin. JAMA Neurology -lehden pääkirjoituksessa pohditaankin, onko 112 uusi 10 000.

Videolla kerrotaan, mitkä oireet voivat kieliä alkavasta muistisairaudesta. Juttu jatkuu videon alla.

Muistisairaudet: Millaisista oireista lääkäriin? 6:07
KATSO VIDEO: Tällaisista oireista kannattaa hakeutua muistitutkimuksiin.

Vahvistusta aiemmille löydöksille

Tutkimus osoittaa vain yhteyden eikä syy-seuraussuhdetta askelmäärän ja kävelyvauhdin sekä dementiariskin välillä. Havainnot kuitenkin vahvistavat käsitystä kävelyn, etenkin ripeän sellaisen, terveyshyödyistä.

Esimerkiksi alkuvuonna ilmestyneessä 15 tutkimuksen meta-analyysissa huomattiin, että jo 6000–8000 askelta päivässä riittää pitämään ihmisen terveenä. Vuonna 2019 tutkijat ehdottivat, että tehokkaampi eli käytännössä nopeampi kävelytahti voi olla askelmäärää parempi keino tapa kohottaa kuntoa.

Liikunnan aivoterveyttä vaalivat vaikutukset saattavat selittyä hyvällä verenkierto- ja hengityselimistön kunnolla, painonhallinnalla sekä insuliiniresistenssin paranemisella. Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja ylipaino kasvattavat muistisairauksien riskiä.

Liikunnan on lisäksi havaittu kasvattavan muistitoimintoihin liittyvien aivoalueiden kokoa, parantavan aivoverenkiertoa sekä lisäävän aivoja suojaavien hermoston kasvutekijöiden erittymistä, listaa UKK-instituutti.

Yli 7 miljoonaa askelta ja yli 4500 kilometriä – Katso Espanjasta Suomeen kävelleen Taina Liekari haastattelu alla olevalta videolta.

Taina vaelsi Espanjasta Suomeen – näin hän käveli tuhansia kilometrejä 5:34
KATSO VIDEO: Taina Liekari käveli Espanjasta Suomeen: "Minulla oli jouluaatto joka päivä."

Lue myös:

    Uusimmat