Tutkija tietää, mitä Kreml Suomelta haluaa: "Venäjä on lukenut ilmapiiriä todella hyvin"

Tilanne itärajalla on jännitteinen – Kuinka huonot Suomen ja Venäjän suhteet nyt ovat? 6:39
Katso myös: Tilanne itärajalla on jännitteinen – kuinka huonot Suomen ja Venäjän suhteet nyt ovat? Haastattelussa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joe Linnainmäki.

Venäjä on saanut todella vähässä ajassa aikaan todella paljon, sanoo Venäjä-tuntija. 

Kremlin on ikävä puheyhteyttä Suomeen.

Itärajan tilanne on monilta osin kopio loppuvuodesta 2015. Tuolloin Suomen Venäjän-vastaisille raja-asemille alkoi yllättäen löytää tiensä sellaista väkeä, jota siellä ei normaalisti näkynyt.

Tuolloisen sisäministerin Petteri Orpon (kok.) mukaan "toiminta oli täysin organisoitua".

Aiemmin Suomi oli ilmoittanut lähtevänsä mukaan Venäjän vastaisiin sanktioihin, jotka johtuivat Venäjän laittomasta Krimin niemimaan miehityksestä.

Samalla Suomen hallitus ilmoitti, että korkean tason yhteydenpito Venäjään loppuu. 

Lopulta presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat ja vanhat rajakäytännöt palautettiin. Venäläisviranomaiset tarkistivat taas, ovatko Suomeen pyrkijöiden paperit kunnossa.

Marraskuussa 2023 Suomen itärajalle ilmestyi jälleen perinteisestä liikenteestä poikkeavaa väkeä. Kuviossa on muitakin tuttuja elementtejä: Venäjä sotii Ukrainassa ja Suomen puhevälit Venäjään ovat heikoissa kantimissa.

– Tämä on Venäjältä kokeilu, että olisiko keskusteluyhteys avattavissa tällaisella operaatiolla samalla tapaa kuin edellisellä kerralla, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

– Venäjä toivoo, että sen sijaan että Suomi etääntyy ja huonontaa välejään Venäjään, Suomi alkaisi jälleen keskustella Venäjän kanssa, Kangaspuro jatkaa puhelinhaastattelussa.

Pienet panokset, suuret vaikutukset

Viime viikon torstaina pääministeri Orpo, sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen saapuivat tiedotustilaisuuteen.

Hallituksen ja viranomaisten viesti oli selvä: Suomeen masinoidaan ihmisiä, eskalaation vaara on selkeä, Venäjän rajaviranomaisten toiminta on muuttunut ja raja-asemia suljetaan.

Venäjä, aivan oikein, laski, että Suomi näkee pakolaiskysymyksen turvallisuuskysymyksenä, Kangaspuro katsoo.

– Täällä ollaan erittäin varpaillaan. Venäjä on lukenut ilmapiiriä todella hyvin. Pienillä teoilla on saatu todella iso vaikutus, Kangaspuro arvioi.

Maahanpyrkijöitä on tähän mennessä ollut muutama sata. Kangaspuro pitää lukuja varsin pieninä.

– Jos tämä olisi Venäjän masinoima iso operaatio, nähtäisiin charter-lentoja kohteista, joissa on paljon pakolaisia. Libyasta, Turkista, Irakista, Syyriasta ja mahdollisesti monesta Afrikan maastakin, Kangaspuro katsoo.

– Jos Venäjällä olisi siihen halua, nähtäisiin aivan toisen luokan operaatio. Sekin hieman pohdituttaa, että miksi näin on tehty, hän jatkaa.

"Syvää surua"

Vaikka Venäjä on Kangaspuron mielestä pelannut "pienin panoksin", ovat polkupyörillä ja potkulaudoilla raja-asemille ilmestyneet maahanpyrkijät saaneet Suomen keskustelemaan suurin kirjaimin.

Eilen maanantaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov lausui, että Suomen päätös sulkea raja-asemia aiheuttaa "syvää surua".

– Meillä oli pitkäaikaiset, hyvät suhteet Suomen kanssa: pragmaattiset, keskinäiseen kunnioitukseen perustuvat suhteet, Peskov sanoi.

– Ja tietysti olemme pahoillamme siitä, että nämä suhteet korvattiin russofobisella kannalla, jota tämän maan johtajat ovat alkaneet omaksua, hän jatkoi.

Se, mikä on herkästi Suomen näkökulmasta kiusaamista ja ilkeyttä, on Kremlistä katsottuna lännen sanktioihin vastaamista.

– Kiusaamis-käsite on osuvan oloinen mutta tosiasiassa tässä on kyse poliittisesta pelistä, viestinnästä ja painostuksesta. Venäjän ajatuskulku on, että miksi Venäjän pitäisi olla ystävällinen Suomelle nyt, kun Suomi on epäystävällinen maa, Kangaspuro kertoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Orpo: Uusia päätöksiä itärajalle valmistellaan 0:28
Pääministeri Orpo maanantaina: Uusia päätöksiä itärajalle valmistellaan.

Panoksia Venäjän propagandapistooliin

Suomi on muiden länsimaiden tapaan lähettänyt aseapua Ukrainalle ja muun muassa rajoittanut venäläisten mahdollisuuksia liikkua itärajan yli.

Lännen tuki Ukrainalle on Venäjän mielestä sen turvallisuuspolitiikkaan sotkeutumista, Kangaspuro sanoo.

– Yleensä Venäjä vastaa aloittajasta riippumatta aika symmetrisesti. Itärajan tilanne on asymmetrinen toimi, joka heidän näkökulmastaan vastaa Suomen Ukrainan sodasta johtuviin pakotetoimiin, Kangaspuro sanoo.

Venäjälle sopii oikein hyvin, että lännen asialistalla on muutakin kuin sota Ukrainassa, joka on dominoinut lukuisia Euroopan ja lännen huippukokouksia viimeisen parin vuoden aikana.

– Tässä on nyt yksi kysymys lisää ainakin Suomen ja Itämeren piiriin. Suomessa on sopivasti presidentinvaalitkin. Rajatilanne on hyvä triggeri monille keskusteluille. Maaperä on kypsä, Kangaspuro katsoo.

Raja-asemien sulkeminen on Kangaspuron mukaan Venäjän propagandalle taas yksi niin sanottu todiste siitä, että lännen sanktiot ja toimet kohdistuvat kaikkiin venäläisiin, kannatti sitten presidentti Vladimir Putinia tai ei.

– Tämä vaikeuttaa ylirajaisten perhesuhteiden ylläpitämistä ja aiheuttaa tyytymättömyyttä, Kangaspuro sanoo.

Suomi on "oikeasti hankalassa tilanteessa"

Ihmisoikeusasiantuntijoita kuunnellessa käy nopeasti selväksi, että Suomi on tällä hetkellä kaltevalla pinnalla. 

Venäjä on onnistunut asettamaan Suomen "oikeasti hankalaan tilanteeseen", Kangaspuro arvioi.

Jossain vaiheessa voi tulla vastaan piste, jossa Suomi ei enää noudata kansainvälisiä sopimuksia, Kangaspuro sanoo. Sisäministeri Rantanen totesi jo viikko sitten Ylellä, ettei "mikään kansainvälinen sopimus ole itsemurhasopimus".

– Venäjä pääsee osoittamaan ja tökkimään herkkiin, hankaliin pisteisiin. Noudatetaanko Suomessa julkisesti kannatettuja sopimuksia, Kangaspuro pohtii.

– Venäjän argumentti on, että länsi toimii kaksinaismoralistisesti. Venäjä pyrkii todistamaan, että kaikki toimivat kyynisesti, kuten Venäjä itse.

MTV Uutiset seuraa itärajan tilannetta hetki hetkeltä alla olevassa jutussa.

Niinistö itärajasta: "Näytetään hakevan helpointa tietä Eurooppaan" 0:43
Presidentti Niinistö itärajasta: "Näytetään hakevan helpointa tietä Eurooppaan".

Lue myös nämä Suomen itärajan tilanteeseen liittyvät artikkelit: 

Lue myös:

    Uusimmat