Myös Venäjän erikoisjoukkojen sotilailla on oikeus hakea turvapaikkaa Suomesta

Oikeus hakea turvapaikkaa Suomesta koskee myös Venäjän erikoisjoukkoja tai Venäjän armeijan sotilaita. Näin kertoo rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntija Jouni Lahtinen.

– Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia täysimääräisesti. Jos henkilö oleskelee Suomen valtion alueella ja hakee kansainvälistä suojelua, hakemus otetaan vastaan.

Turvapaikkahakemus otetaan siis vastaan kaikilta, jotka ovat tavalla tai toisella päässeet Suomen rajojen sisäpuolelle, vaikka he olisivat tulleet maahan laittomasti rajaesteiden läpi. 

Viimeksi lauantaina neljä maahantulijaa pääsi Nuijamaan suljetun raja-aseman esteiden läpi, ja heidän turvapaikkahakemuksensa otettiin käsittelyyn.

– Suomi ei voi kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemusta, jos henkilö oleskelee Suomen alueella. Nämä ovat niitä kansainvälisten sopimusten velvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut, Lahtinen kuvailee.

Lue myös: Tutkija tietää, mitä Kreml Suomelta haluaa: "Venäjä on lukenut ilmapiiriä todella hyvin"

Laiton maahantulo ei ole peruste evätä turvapaikkaa

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) pohti viestipalvelu X:ssä, miten voidaan varmistua siitä, etteivät itärajalle saapuneet turvapaikahakijat ole venäläisiä erikoisjoukkoja tai Wagnerin palkkasotilaita.

Oikeus hakea turvapaikkaa koskee Lahtisen mukaan myös esimerkiksi Venäjän erikoisjoukkoihin kuuluvia. Tällaisista henkilöistä ei kuitenkaan Lahtisen mukaan ole minkäänlaisia viitteitä.

Lue lisää: Puhemies Halla-aho itärajan tapahtumista: "Miten jotkut voivat olla niin varmoja, että tulijat eivät ole Wagnerin palkkasotilaita?"

– Venäjän armeijan sotilailla on yhtä lailla oikeus hakea Suomesta turvapaikkaa kansainvälisten sopimusten perusteella. Ei sillä ole merkitystä, mikä ryhmä on kyseessä.

Jos Suomeen pyrkisi joukko aseistautuneita tai väkivaltaisesti käyttäytyviä henkilöitä, heidät luonnollisesti pysäytettäisiin rajalle. 

– Ensisijaista on turvata alueellinen koskemattomuus ja turvallisuus. Sen jälkeen, jos henkilö on Suomen alueella, hänellä on oikeus hakea kansainvälistä suojelua.  

Laiton maahantulo ei poista oikeutta hakea turvapaikkaa. Sen sijaan esimerkiksi sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan sekä törkeä muu kuin poliittinen rikos on peruste evätä turvapaikka.

"Tämä on osa arvomaailmaamme"

Oikeus hakea turvapaikkaa perustuu muun muassa YK:n pakolaissopimukseen ja EU-sopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. 

Niiden perusteella turvapaikanhakijoilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus jättää hakemus, ja siksi vähintään yksi rajanylityspaikka on pidettävä avoinna. 

– Välineellistetty maahantulo ei poista Suomen velvollisuutta käsitellä turvapaikkahakemuksia. Tämä on osa arvomaailmaamme, Lahtinen kuvailee. 

Tällä hetkellä itärajalla on suljettuna neljä rajanylityspaikkaa, ja lisäksi turvapaikkahakemusten virallinen vastaanottaminen on keskitetty Sallan ja Vartiuksen raja-asemille.

Hallitus valmistautui päättämään tänään tiistaina kovemmista rajoituksista, kuten kaikkien itärajan rajanylityspaikkojen sulkemisesta. Apulaisoikeuskansleri kuitenkin pysäytti hallituksen esityksen, koska siinä ei olisi riittävästi turvattu mahdollisuuksia hakea turvapaikkaa.

Lue myös: Suomi kielsi rajan ylittämisen polkupyörällä, silti ralli jatkuu – taustalla yllättävä syy