Tutkija: Homo-urheilijan pelätään vaikuttavan Suomi-kuvaan

– Kaappi-ilmaisut kertovat erittäin vahvasta hetero-olettamuksesta. Ihmisen katsotaan olevan hetero ennen kuin toisin todistetaan, Juvonen sanoo.

Juvonen on tutkinut seksuaalivähemmistöjä ja heihin kohdistuvia ennakkoluuloja Tampereen yliopistolla vuosia.

Urheilijan kohdalla seksuaalisuuskeskustelu käy tutkijan mukaan kuumana, koska maajoukkue-urheilijan katsotaan edustavan koko maata.

– Urheilijaa ei pidetä pelkästään yksityishenkilönä, sillä hänen katsotaan edustavan koko maata. Urheilija toimii maailmalla ikään kuin Suomi-kuvana, ja moni ei osaa nähdä Suomea muuta kuin heterona, Juvonen arvioi.

Urheilumaailma yksi konservatiivisimmista

Juvosen mukaan urheilupiirit ovat yhteiskunnan konservatiivisimpia elämänalueita.

– Urheilu on yhteiskunnassamme ainoa osa-alue, jossa sukupuoletkin, naiset ja miehet erotetaan jyrkästi toisistaan. Samanlaista tiukkaa jaottelua sovelletaan myös seksuaalisille suuntautumisille, Juvonen sanoo.

Juvonen painottaa, että Liukkosen avoin homoseksuaalisuus on hyvä asia sekä urheilijan itsensä kannalta että laajemmalla yhteiskunnallisella perspektiivillä.

– Ihmisille avautuu, että on olemassa erilaisia ihmisiä. Täytyy kuitenkin muistaa, etteivät kaikki voi elämäntilanteiden vuoksi kertoa homoseksuaalisuudestaan avoimesti, Juvonen sanoo.

Avarakatseisuudesta hyötyisivät heterotkin

Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteissä seksuaali- ja sukupuolisyrjintää tutkinut Marja Kokkonen painottaa, että kapeakatseisuudesta ja erilaisien urheilulajien homoleimoista on haittaa myös heteroille.

– On paljon poikia, jotka haluaisivat tanssia, mutta pelkäävät leimautumista homoiksi tai tyttöjä, jotka haluavat pelata jalkapalloa, mutta eivät halua kuulla lesbottelua, Kokkonen kertoo.

Kokkosen vuonna 2012 Jyväskylän yliopistossa julkaistussa tutkimuksessa voimakkaimmat syrjintäkokemukset löytyivät maskuliinisena pidetyistä palloilulajeista.