Turkin sadoilla maanvajoamilla pysäyttävä selitys
piia.turunen@mtv.fi
Turkkiin on ilmestynyt viimeisen neljännesvuosisadan aikana satoja syviä kuoppia, joilla on synkkä viesti.
Turkista on löytynyt tähän päivään mennessä kaiken kaikkiaan 684 sortumakuoppaa, kertoo Türkiye Today.
Kymmeniä metrejä syvistä kuopista ensimmäiset ilmestyivät 2000-luvun alkupuolella. Maan AFAD-katastrofiviraston tuoreiden lukujen valossa ne lisääntyvät yhä edelleen. Uusia kuoppia ilmestyy vuosittain kymmeniä.
Tuoreessa kuvamateriaalissa näkyy, kuinka muodostumat ovat ajan saatossa "rei’ittäneet" maan suurinta maakuntaa Konyaa. Konyan tasanko on Turkissa tärkeä viljelyalue, jota kutsutaan usein myös maan vilja-aitaksi.
Nyt uusimpien tietojen mukaan ilmiö on alkanut levitä myös viereisiin maakuntiin Karamanin ja Aksarayn alueille.
Asiantuntijat ovat nimenneet maanvajoamien pääasiallisiksi syiksi ilmastonmuutoksen sekä siitä seuraavan kuivuuden ja laajamittaisen pohjaveden käytön.
Koska satojen onnistuminen pitkittyneinä kuivuuskausina edellyttää alueen maanviljelijöiltä runsasta kastelua, kalkkikivikerroksista pumpataan ylös valtavia määriä vettä. Tämän seurauksena aiemmin täynnä vettä olleet maanalaiset luolat tyhjentyvät.
Kun vesivaranto tyrehtyy, maanalaisten luolien katot puolestaan romahtavat ja muodostavat valtavia kuoppia, jotka nielaisevat viljelysmaat ja tiet jopa yhdessä yössä.
Maanvajoamat Konyan maakunnassa ovat lisääntyneet tasaisesti sitä mukaa, kun pohjaveden pinta alueella on laskenut.
Accuweather kertoo, että Konyan teknillisen yliopiston mukaan Konyan Karapınarin alueelle on ilmestynyt yli 20 uutta sortumakuoppaa viimeisen vuoden aikana. Osa kuopista on yli 30 metriä leveitä ja moninkertaisesti syviä.
Jotkut maanviljelijät ovat menettäneet maitansa vajoamille tai joutuneet hylkäämään riskialttiit pellot.
AFAD:n Konyan alueen maakunnallinen johtaja Ali Ihsan Korpes kertoo Türkiye Todaylle, että kaikki tunnistetut sortumakuopat sijaitsevat syrjäisillä alueilla tai maaseudulla.
Korpesin mukaan yhdenkään sortuman ei ole toistaiseksi todettu uhkaavan asutusta tai aiheuttaneen vaaraa ihmisille, mutta riskeihin pyritään varautumaan vieläkin paremmin.
Viranomaiset ovat lisänneet valvontaa riskialttiilla alueilla ja käynnistäneet ohjelmia esimerkiksi laittoman kaivonporauksen vähentämiseksi.
Konyan teknillisessä yliopistossa toimiva Sinkhole Research Centre -tutkimuslaitos on kertonut, että vuoden 2021 loppuun mennessä maaperän hajoamista oli havaittavissa Konyassa noin 1 850 alueella.
Ilmaston lämpeneminen ja kuivuuskaudet uhkaavat yhteisöjä ja ekosysteemejä muuallakin kuin Turkissa. Daily Mail kertoo tutkijoiden varoittavan samanlaisten riskien realisoitumisesta esimerkiksi osassa Yhdysvaltoja, Aasiaa, Lähi-itää, Välimerta ja Australiaa.