Intialainen jättikaupunki alkanut laajenemisellaan uhata "omia munuaisiaan"

– Me tuhoamme ympäristöä. Väestö on lisääntynyt, ja nyt luontoa kohtaan on painetta, he pilaavat sen, kertoi 71-vuotias Tapan Kumar Mondal, joka on koko ikänsä harjoittanut kalanviljelyä Kolkatan kosteikkoalueella.

Alun perin luonnontilaista kosteikkoa on aikojen saatossa laajennettu kanavien ja lammikoiden avulla, ja kosteikkoalue levittäytyy nykyään noin 125 neliökilometrin eli noin Riihimäen kaupungin kokoiselle alueelle. Ympäristöjärjestö Scopen tutkijan Dhruba Das Guptan mukaan kosteikkoalue on kuitenkin kutistumassa rakennusprojektien takia.

Kalaa, vihanneksia ja suojaa tulvilta

Gangesjoen suistoalueella sijaitseva Kolkata on yli 14 miljoonalla asukkaallaan Intian kolmanneksi suurin kaupunki. Jättikaupunki on hyötynyt kosteikoista monella tavalla.

Joka päivä Kolkatasta virtaa kosteikkoalueelle 910 miljoonaa litraa ravinnerikasta jätevettä, joka leviää noin 250:een hyasinttien peittämään lammikkoon.

Lue myös: Joka kuudes maailman ihmisistä asuu Intiassa: Näkyy painajaismaisena tilanteena liikenteessä

– Auringonvalo ja jätevesi saavat aikaan valtavan määrän planktonia, kertoo Länsi-Bengalin osavaltion johtava ympäristöviranomainen K. Balumurugan.

Näissä matalissa kalalammikoissa plankton auttaa karppeja ja tilapioita kasvamaan nopeasti. Kalalammikoista vesi virtaa ympäröiville pelloille ja auttaa kastelemaan riisipeltoja ja lannoittamaan vihannesviljelmiä.

Kosteikkoalueen maatilat tuottavat vuodessa 10 500 tonnia kalaa, joka päivä 150 tonnia vihanneksia ja tarjoavat työpaikan kymmenilletuhansille ihmisille.

Kosteikko käsittelee 60 prosenttia Kolkatan jätevedestä, mikä säästää kaupungille vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan 64 miljoonaa dollaria vuodessa. Balamurugan kutsuu aluetta "Kolkatan munuaisiksi."

Tämän lisäksi kosteikot suojaavat kaupunkia tulvilta, mikä on nousevien merenpintojen myötä yhä suurempi uhka monille alavalla maalla sijaitseville kaupungille.

–  Tällä kaupungilla ei ole koskaan ollut ongelmia tulvien kanssa. Kosteikot toimivat ikään kuin luonnollisena sienenä ja ottavat vastaan ylimääräisen sadeveden, Balamurugan kertoo.

Kiinteistösektori valtaa alaa väkisin

Teollisuuden jätteet kuitenkin uhkaavat herkkiä ekologisia järjestelmiä ja ruuantuotantoa kosteikkoalueella.

Kalanviljelijä Sujit Mondalin, 41, mukaan kaloja on viime vuotta vähemmän, koska vedet ovat sameita.

Maan arvo Kolkatassa on kasvanut merkittävästi, kun kaupunki on levinnyt eri suuntiin. Moni maanomistaja kokee houkutusta myydä tonttinsa rakennuttajille. Ympäristöviranomaiset ovat vedonneet ihmisiin, jotta kalalammikoita ei raivattaisi rakennusten tieltä.

Alueen asukkaiden mukaan rakennusyhtiöt ovat lahjoneet paikallisviranomaisia saadakseen rakennuslupia.

– Tämä tuhoaa sen hyödyllisen ekosysteemin, jonka nämä kosteikot tarjoavat, Das Gupta sanoo.

Rikollisjengien on myös kerrottu asentaneen öisin verkkoja lammikoihin ja ryöstäneen kaloja, jolloin viljelijöille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin myydä farminsa.

–He painostavat kalastajia luopumaan elinkeinostaan, Das Gupta kertoo.

– Sitten he ottavat maan haltuunsa.