Tuoreen tutkimuksen mukaan Amazonin sademetsän ilmasto on lähestymässä "hypertrooppiseksi" luonnehdittua ilmastotyyppiä.
Tutkijat uskovat, että ilmastonmuutos aiheuttaa entistäkin enemmän äärimmäisiä kuumia kuivuuskausia, jotka voivat johtaa puiden massakuolemiin Amazonin sademetsässä.
Tutkijoiden ennusteen mukaan vuoteen 2100 mennessä kuivuuskaudet voivat hautoa Amazonin aluetta 150 päivänä vuodessa. Nykyisin vastaavia kausia on alueella vain muutamia päiviä tai viikkoja vuodessa. Aiheesta uutisoi LiveScience -tiedesivusto.
– Kun tällaisia kuumia kuivuuskausia syntyy, niin viittaamme hypertrooppiseen metsän ilmastoon. Hypertrooppinen metsä ylittää ne rajat, mitä pidämme nykyisin trooppisina metsinä, toteaa tutkimuksen johtava tutkija, maantieteen professori Jeff Chambers Kalifornian yliopistosta.
Tutkijat uskovat, että edellisen kerran maapallolla esiintyi hypertrooppista ilmastoa 10–40 miljoonaa vuotta sitten.
Lue myös: Tutkimus: Fossiilisten polttoaineiden päästöt ennätyskorkealle
Tutkijat tarkastelivat tutkimuksessa Brasilian Manauksen lähellä sijaitsevan metsäalueen lämpötilaa, ilmankosteutta, maaperän kosteutta ja auringon säteilyn voimakkuutta 30 vuoden ajalta. Tutkijat pyrkivät myös selvittämään, miten alueen puusto kykenee selviämään kuivissa olosuhteissa.
Kuivuuskausien kasvaessa uhkana on puiden kuoleminen.
Nykyisin noin prosentti Amazonin sademetsän puista kuolee vuosittain. Vuoteen 2100 mennessä puita saattaa kuolla vuosittain noin 1,55 prosenttia sademetsän puustosta.
Ero saattaa vaikuttaa mitättömältä. Chambers kuitenkin huomauttaa, että koko sademetsän laajuutta ajatellessa kyseessä on suuri ero.
Nopeasti kasvavien puiden havaittiin olevan haavoittuvaisempia kuumille kuivuuskausille. Tämä saattaa johtaa siihen, että hitaasti kasvavista puista tulee lämpötilojen kohotessa hallitsevia Amazonin sademetsässä – olettaen, että tällaiset puut ylipäätään selviävät lisääntyvästä veden puutteesta ja lämpötilojen muutoksesta.
Tulokset vihjaavat, että myös maapallon muut sademetsät saattavat muuttua ilmastonmuutoksen myötä hypertrooppisiksi. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia, sillä sademetsät sitovat valtavat määrät hiilidioksidia, joka päätyisi muuten ilmakehään.
Tutkimus on julkaistu Nature -julkaisussa.