Jopa miljardi eläintä tappaneiden Australian maastopalojen saldo on järkyttävä – karmeaa tilannetta helpottaneet sateet saattavat johtaa vielä uuteen katastrofiin

Australian itä- ja kaakkoisrannikolle saapuneet sateet auttavat maastopalojen taltuttamisessa. Samalla ne kuitenkin tuovat myös harmia. Tuhojen kartoittaminen on vasta päässyt alkamaan, mutta tulipalojen pelätään tehneen suurta tuhoa eläin- ja kasvilajeille sekä luonnon monimuotoisuudelle. 

Australian maastopalot ovat laantumaan päin, ja viranomaiset alkavat hiljalleen selvittää niiden tekemiä tuhoja luonnolle. Tieteilijät ovat jopa varoittaneet ekologisen katastrofin mahdollisuudesta, jos harvinaisia kasvi- tai eläinlajeja on palanut, uutisoi Science News.

Alustavien arvioiden mukana Uuden Etelä-Walesin alueella kolmasosa kansallispuistoista on palanut, uutisoi The Sydney Morning Herald.

Maailmanperintökohteenakin tunnetuista Sinisistä vuorista (Blue Mountains) pelätään palaneen peräti 80 prosenttia. Viranomaiset kertovat tulipalojen vaikuttaneen ainakin 60 uhatun lajin elinympäristöön. 

Loppuviikosta Australian itä- ja kaakkoisosiin on laskeutunut rankkojakin sadekuuroja. Vaikka taivaalta tuleva vesi auttaa saamaan maastopalojen liekkejä kuriin, nurkan takana vaanii jo seuraava vaara.

Sateiden mukana järviin, jokiin ja mereen on huuhtoutunut suuri määrä paloista syntynyttä tuhkaa. Tuhkamäärät ovat niin suuria, että ne tukkivat kalojen kidukset ja voivat häiritä vedenalaisia ekosysteemeitä. Monin paikoin on todistetttu kalakuolemia. Tuhansia kaloja kuoli esimerkiksi Macleay Riverillä, kun tuhkaa ja muuta jätettä satoi veteen, uutisoi The Sydney Morning Herald

– Katastrofi johtaa vain seuraavaan katastrofiin. Tämä on vähän surullinen tilanne, kuvailee Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth

Vain kolmasosa Australian lajeista tunnetaan – tuho voi olla odottamattoman laaja

Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, ovatko tietyt lajit sukupuuton partaalla.

Moni kanta on ainakin kutistunut selkeästi. Näistä yksi esimerkki on uutisotsikoissa laajalti olleet koalat. Ahlrothin mukaan koalat eivät ole sukupuuton uhan alla, mutta kanta on pienentynyt merkittävästi.

Ahlrothin mukaan huomionarvoista on se, miten huonosti Australian luonto ylipäänsä tunnetaan. Osasyynä on se, että asutus on keskittyny saarivaltion rannikkoalueille. Tutkijat arvioivat, että vain kolmasosa maan eliölajeista on kuvattu ja nimetty. Kaksi kolmasosaa lajeista on vailla nimeä. 

– Jos tiedetään, että yksi laji häviää, on todennäköistä että häviäviä lajeja on kolminkertainen määrä, Ahlroth selittää.  

Mustakakadun, pitkäjalkapäästäiskengurun ja kalliovallabin tilanteet huolestuttavat

Tutkijat ovat jo kertoneet varsinkin Etelä-Australian rannikolla sijaitsevan Kangaroo Islandin rajujen palojen olevan suuri menetys, sillä turistien suosima saari tunnetaan monimuotoisesta luonnostaan. Esimerkiksi saaren mustakakadukannan (glossy black cockatoo) pelätään kärsineen suuria menetyksiä.

Myös päästäiskenguruiden sukuun kuuluvan pitkäjalkapäästäiskengurun (long-footed potoroo) pelätään joutuvan äärimmäisen uhanalaiseksi. 97 prosenttia sen elinalueista Uudessa Etelä-Walesissa on tuhoutunut tulipaloissa. Likipitäen joka ikinen pitkäjalkapäästäiskenguruhavainto on tehty palaneilla alueilla. 

The Sydney Morning Herald listaa viranomaisdokumentteihin perustuen vaaranalaisiksi lajeiksi myös kaakkoisaustralianhiirulin (hastings river mouse) ja kenguruiden heimoon kuuluvan pienikokoisen kalliovallabin (brush-tailed rock-wallaby). Kalliovallabeita pyrittiin auttamaan jo palojen aikaan viemällä niille porkkanoita ja muuta syötävää taivaalta käsin tulipalojen aikana. 

Luonto ei välttämättä toivu kaikkialla

Sen sijaan ilouutisiakin on ehditty jo raportoida.

Äärimmäisen uhanalaisena pidettyä, esihistoriallista havupuulajia australianwollemiaa (wollemi pine) esiintyy ainoastaan Wollemin kansallispuistossa Sinisillä vuorilla noin 150 kilometrin päässä Sydneystä. Wollemioiden suvun ainoa nykyisin elävä laji löydettiin vasta vuonna 1994.

Nyt viranomaiset uutisoivat, että pieni ja hauras kanta selviytyi kuin ihmeen kaupalla maastopaloista. 

Vaikka sateet tuovat hetken helpotusta, maastopalokausi ei vielä ole ohi. Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat tyypillisesti Australiassa hyvin kuumia. Sateet eivät ole onnistuneet taltuttamaan kaikkia palopesäkkeitä. Sunnuntaina Uuden Etelä-Walesin alueella palaa vielä 69 maastopaloa. 

Toisten ekosysteemien toipuminen voi tapahtua muutamassa vuodessa, toiset vaativat vuosikymmeniä tai yli vuosisadan. Kaikesta luonto ei kykene palautumaan.

–  On jopa luultavaa, että kaikilta osin ei toivu, Pert Ahlroth varoittaa. 

1:54
Näin eläimille vietiin ruokaa ilmateitse maastopalojen aikaan. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja