Kaksi vuotta jatkuneen korona-ajan päälle iskenyt Ukrainan sota on omiaan lisäämään psyykkistä kuormitusta. Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat kertoivat, miten tämä kannattaa ottaa huomioon työpaikoilla ja vapaa-ajalla.
Oli kyseessä omaa ja läheisten terveyttä tai maailmanrauhaa uhkaava tilanne, ihmisen mieli reagoi pelkoon samalla tavalla. Myös tavat hoitaa psyykettä pysyvät samanlaisina.
Erityisasiantuntija ja psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta kertoo, että työpaikoille on koronakriisin seurauksena luotu monenlaisia mielenterveyttä tukevia matalan kynnyksen palveluita ja toimintatapoja, joista on hyötyä myös uuden tilanteen edessä.
Mutta toisin kuin pahimmassa epidemiatilanteessa, nyt ihmisten kannattaisi kokoontua. Yritysvalmentaja ja tietokirjailija Nina Rinne kehottaa ihmisiä hakeutumaan toistensa seuraan ja keskustelemaan.
Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi helmikuun lopussa, mutta moni tekee edelleen töitä kotitoimistolta käsin. Rinne on erityisen huolissaan etätyöaikana hukkuneista työntekijöistä ja yksinäisistä ihmisistä.
Viestiketjuihin kadonneet tiimit ja eristäytyneet henkilöt eivät välttämättä edes ilmaise kiinnostustaan palata toimistolle tai muiden ihmisen luo. Vaarana on, että he jäävät täysin vaille yhteyttä, jolle olisi nyt suuri tarve.
– Heihin pyrkisin kaikin keinoin löytämään yhteyden, Rinne sanoo.
Lue myös: Ahdistaako? Kokeile 5-4-3-2-1-metodia
Tieto voi vähentää tai lisätä tuskaa
Rinne pitää tärkeänä, että ihmiset näinä aikoina tuntevat itsensä. Esimerkiksi suhtautuminen sotaa käsittelevään tietoon vaihtelee: toisia auttaa asioihin perehtyminen, toisten kannattaa tietoisesti rajata uutisten selailua.
– Hätääntynyt mieli kaipaa tosi paljon infoa. Siinä mielessä on luonnollista, että hakeudutaan synkeän selailun äärelle tuntikausiksi. Toisaalta se on kognitiivisesti ja keskittymiskyvylle tositosi kuormittavaa, Puskala komppasi.
Surullisia uutisia kertovan tietovirran tiiviistä seurannasta kannattakin pitää välillä taukoa, jotta fyysinen stressireaktio ja ylikierrokset rauhoittuisivat. Kun akuutti paniikki iskee, voi itseään kokeilla rauhoittaa esimerkiksi syvään hengittelemällä.
Lue myös: Sorrutko sinäkin doomscrollaukseen? Tätä se tarkoittaa
Rutiineista kannattaa pyrkiä pitämään kiinni. Mielen saa antaa välillä karata sodan ajattelusta tavallisiin asioihin ilman huonoa omaatuntoa. Arkeen keskittyminen antaa voimavaroja tulevaan. Sodalle ei ole loppua näköpiirissä, ja edessä on todennäköisesti jälleen yksi pitkä kevät.
Jokaisella on oma tapansa reagoida tilanteeseen ja käsitellä tunteitaan. Nyt tarvitaan myötäelämistä ja tukea toisilta ihmisiltä.
Lue myös: Kriisipsykologi kertoo, miksi sota-aikanakin saa ja pitää nauraa: "Elämään kuuluu ilo"
Perhoshalaus voi auttaa ahdistukseen! Katso videolta, miten perhoshalaus tehdään.
0:57