Tuliko Suomesta riskimaa ulkomaisille sijoittajille? Näin sota iskee talouteemme – "Isompi vaikutus voi tulla muualta kuin Venäjältä"

Urrila muistuttaa, että kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen Suomessa ja muualla Euroopassa tulee vaikuttamaan tulevaisuuden näkymiimme.

Epäsuorat vaikutukset voivat olla vientiä suurempia, jos Suomelle tärkeiden kauppakumppanien talous heikkenee oleellisesti eikä investointeja tehdä kuten ennen.

Venäjän markkinoiden palautumisen varaan ei voida suomalaisyrityksissä laskea, vaan kauppakumppaneita etsitään nyt todennäköisesti jostain muualta. Urrila ennakoi, että kehitys voi johtaa EU:n sisäisen kaupan kasvuun

– Varmasti koko Euroopan ja EU-maiden markkinoiden tärkeys tulee korostumaan yhä useammille yrityksille. Se on kuitenkin meidän lähellä oleva suuri markkina, jossa pystytään vientiä ja markkinaosuuksia hakemaan.

Tuliko Suomesta riskimaa?

Kun sota syttyi, pörssit ympäri maailman reagoivat siihen hermostuneesti.

Helsingin pörssissä laskua on ollut etenkin yrityksissä, joilla on liiketoimintaa Venäjällä. Pian sodan syttymisen jälkeen alkoikin tulla ilmoituksia Venäjältä vetäytymisestä.

Entinen ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) mainitsi MTV Uutiset Liven haastattelussa aiemmin tällä viikolla, että ulkomaisia pääomia ei ole vedetty pois Helsingin pörssistä massiivisesti, vaikka sijoittajien hermoilua on nähty. Sen sijaan Kauppalehti uutisoi eilen, että muutaman Venäjä-riskisen pörssiyhtiön omistuksissa ulkomaisten omistusten osuus on kasvanut maaliskuun alussa.

Isompana pelkona on, että sota on tehnyt Suomelle jonkin asteisen mainehaitan itänaapurimme takia eikä tänne uskalleta investoida kuten ennen.

– Olen kuullut peruuntuneista yrityskaupoista. Olen kuullut jopa siitä, ettei amerikkalaista johtajaa ole päästetty käymään Helsingissä yhtiönsä sääntöjen mukaan. Kun tätä katsoo Los Angelesista käsin, niin harppi on aika suuripiirteinen. Olemme 400 kilometriä Pietarista, ja heidän näkökulmastaan liittoutumaton maa, vaikka ollaankin EU:n jäseniä. Maariski on selvästi noussut, se on fakta, Mykkänen kommentoi.

Lue myös: Miten sota vaikuttaa piensijoittajan suunnitelmiin? Huomioi ainakin nämä asiat

EK:n pääekonomisti Urrila sanoo, että maariskin kohoaminen on syytä ottaa vakavasti. Hän kuitenkin rauhoittelee, että kiinteistökauppoja ja teollisia investointeja on tehty myös sodan puhkeamisen jälkeen.

– Pidemmällä aikavälillä on huolestuttavaa, jos sijoittajat alkavat katsoa Suomea vähän uudessa valossa. Meillä ei ole vielä mitään kovin vahvoja merkkejä siitä. Kaikkialla Euroopassahan sijoittajat ovat varovaisia tällä hetkellä. Saattaa olla, että investointeihin otetaan aikalisiä. Mutta minkälaiseksi tilanne muodostuu pidemmän päälle? Tätä täytyy seurata tarkasti, ja me EK:ssa pyrimme tilannekuvaa selkeyttämään.

Sekä Urrila että Mykkänen liputtavat sen perään, että Suomessa tehtäisiin kaikki voitava sen suhteen, että todellista ja koettua maariskiä minimoitaisiin ja tänne uskallettaisiin tehdä investointeja.

– En halua nähdä millään tavalla, että Nato-jäsenyys olisi bisnesmiesten projekti. Se on suomalaisten turvallisuuskysymys. Kyllä tällä Naton suojalla on merkitys myös Suomen maariskille, joka näkyy ihan suoraan työpaikkoina, rakentamisessa, tehtaissa, jotka tarvitsevat ulkomaista pääomaa, Mykkänen kommentoi.

Myös Elinkeinoelämän järjestöt julkaisivat hiljattain kannanottonsa Nato-jäsenyyden ja puolustusbudjetin vahvistamisen puolesta juuri samasta näkökulmasta.

Video: Suomen valtio voi menettää miljoonapotin, jos valtionyhtiöt vetäytyvät Venäjältä: ”Riskiskenaariot kävivät toteen”

3:13

Inflaatio ja energiariippuvuus

Koronan lieveilmiöiden vuoksi inflaatio on ollut koholla ennestään. Sota laittaa lisää kierroksia inflaatioon Suomessa ja muualla Euroopassa. Hintojen nousupaineita on etenkin energiassa ja ruoassa. Suomessa inflaation odotetaan kuitenkin kehittyvän maltillisemmin kuin Euroopassa keskimäärin.

Venäjä on ollut pitkään merkittävä energialähteiden toimittaja Suomelle, mutta Suomi ei ole riippuvainen venäläisestä energiasta.

– Suomella on kohtuullisen laaja ja monipuolinen energian tuotantopaletti. Näyttäisi siltä, että energiamarkkinoiden puolella emme ole niin haavoittuvaisia kuin vaikkapa Keski-Euroopan maat. Myöskin vaikutukset inflaatioon olisivat Suomessa maltillisempia, vaikka meilläkin näemme korkeita inflaatiolukuja, Urrila sanoo.

Video: Inflaation odotetaan nopeutuvan tänä vuonna – Mitä Helsingissä ajatellaan hintojen noususta?

6:13

Energiateollisuuden arvion mukaan Venäjän energiatoimitusten loppuminen ei vaarantaisi Suomessa sähkö- ja lämpöhuoltoa, mutta saattaisi nostaa energian hintoja. Esimerkiksi kivihiiltä ja öljyä voidaan ostaa muilta mailta.

– Sähkön tuonti tulee vähenemään jo senkin takia, että Olkiluoto 3:n ydinvoimala käynnistyy ja tuulivoimaloita rakennetaan lisää. Sähköriippuvuutemme olisi joka tapauksessa ollut pienenemään päin.

– Vaikeimmin korvattavissa on kaasu, mutta Suomessa onneksi sen käyttö on selvästi pienempää kuin Keski-Euroopassa. Me emme käytä kaasua laajasti ruoanlaittoon tai kotien lämmitykseen kuin monissa maissa tehdään.

Lue myös: "Aika kauhunsekaisia ajatuksia" – toimeentulotuella elävä Sirja pelkää hintojen nousun vaikutuksia

• 08:55
  Tulli

  Tulli tutki kaukomailta tulevan kosmetiikan koostumusta – näin kävi
• 08:50
  Lähi-idän kriisi

  Varoitus: Lähi-idän sota ajamassa maatalouden kriisiin – jopa satojen miljoonien lisäkustannukset
• 07:19
  Israelin ja Iranin konflikti

  Rauhoittelevat puheet muuttivat markkinatunnelman – näin hinnat reagoivat
• Eilen18:10
  Iranin sota

  Analyysi: Hormuzinsalmen sulku uhkaa vaikuttaa Suomeen – halpa bensa on muisto vain
• Eilen15:48
  Euroopan keskuspankki

  Euroopan keskuspankki pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan
• Lataa lisää