Euroopan unionin maiden tulisi valmistella resursseja "tyytymättömyyden talven" varalta, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Twitterissä.
Ukrainan sodassa on käynnissä niin sanottu operatiivinen tauko. Tämä ei tarkoita sotatoimien täydellistä pysähtymistä, vaan pikemminkin tulevien sotatoimien valmistelua.
Eilen Venäjä esimerkiksi iski ukrainalaisviranomaisten mukaan Länsi-Ukrainan Vinnytsjan kaupunkiin ohjuksella. Ukrainalaistietojen mukaan siviilikohteisiin osuneessa hyökkäyksessä kuoli yli 20 ja haavoittui reilut 100 ihmistä.
Tästä huolimatta "Putinin strateginen ase" eli Euroopan energiariippuvuus Venäjästä siirtää huomiota sodasta poispäin, arvioi Aaltonen.
– Putin-hinnat bensapumpulla on vain alkusoittoa energianiukkuudelle ja hintojen nousulle, Aaltola katsoo.
Esimerkiksi eilen torstaina 95-bensan keskihinta oli Suomessa 2,343 euroa, kertoo Polttoaine.net-sivusto ja aivan viime aikoina menoveden hinta on sentään hieman laskenut.
– Tämä asettaa eri yhteiskunnallisten ryhmien edut ristiriitaan ja vaikuttaa demokratioissa jakavasti. EU:n liikevoima esimerkiksi uusien Venäjäsanktioiden suhteen vähenee, Aaltonen uskoo.
"Venäjän ja EU:n välistä näännytyssotaa"
Euroopan ja Venäjän välille luotiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yhdenlaista keskinäisriippuvuutta, jonka ytimessä oli energiabisnes. Ajatus oli, että Venäjän ja Euroopan kannatti tehdä bisnestä ja käyttäytyä niin, että liiketoimintailmasto pysyy suotuisena.
Kuten esimerkiksi Fortumin jatkuneista Venäjä-investoinneista voidaan päätellä, piti malli päänsä, vaikka Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja miehitti Krimin.
Presidentti Vladimir Putinin helmikuun 24. päivän aamuna julistama "sotilaallinen erikoisoperaatio Ukrainassa" murskasi keskinäisriippuvuuden idean. Tilalle tuli sota, pakotteet ja yritysten joukkopako Venäjältä.
– Keskeistä on nyt valmiuden nosto. Kaasun kohdalla tämä on kallista ja vaikeaa, poliittisesti piinallista erityisesti Saksassa. Venäjän hyökkäyssodan tämä rintama on laajaa Venäjän ja EU:n välistä näännytyssotaa, Aaltola sanoo.
Lue myös: Ruuan hinta kohoaa, mutta paljonko suomalainen on valmis maksamaan? ”On oikea uhka, ettei kotimainen ruuantuotanto säily”
Näännytyssodan ensilaukaukset on jo ammuttu. Suomessa tänä kesänä kuluttajille tarjottujen sähkösopimusten kilowattituntihinnat ovat moninkertaisia parin vuoden takaisiin verrattuna.
Kotitalouksien sähköjä voidaan joutua jopa katomaan ensi talvena energiapulan takia, sanoi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
– Kyllä koko Eurooppa, Suomi mukaan lukien, on aikamoisessa energiakriisissä. Kriittisimmät energialajit ovat sähkö ja maakaasu. Jos tulee uusia ikäviä yllätyksiä, niin voi olla, että ensi talvena energian hinta nousee hyvin korkeaksi ja energiaa ei riitä kaikille, Leskelä katsoo.
"Suomalaiset kyllä ymmärtävät"
Economist-lehden tilastomallin mukaan rauhattomuuden ja mielenosoitusten mahdollisuus ympäri maailmaa on kasvanut merkittävästi viime aikoina. Eurooppa tosin on paremmin suojassa kuin moni muu maailman kolkka.
Esimakua levottomuuksista saatiin jo esimerkiksi Sri Lankasta, jossa mielenosoittajat tunkeutuivat presidentin virka-asuntoon. Valta vaihtui ja taustalla vaikutti raskas talouskriisi. Lisää voi olla luvassa, sillä esimerkiksi Turkissa inflaatio heiluu 80 prosentin tietämillä.
– Yhteiskunnallisesti energian kallistumisen laajasti hintoihin säteilevää taakkaa pitää kyetä jakamaan oikeudenmukaisesti. Suomalaiset kyllä ymmärtävät, mistä on kyse, jos nyt varaudutaan ripeästi ja päätökset perustuvat reiluuteen taakanjaossa, Aaltona kirjoittaa.
– Monissa maissa haasteet ovat poliittisesti vaikeampia, ja vaikuttavat demokraattiseen päättäväisyyteen Venäjän suhteen. Samalla näännytyspeli puree Venäjän kykyyn rahoittaa laajentumispolitiikkaansa läntisten energia-asiakkaiden avulla. Tyytymättömyyden talvi uuvuttaa myös Venäjää, Aaltola jatkaa.
Lue myös: Kurvinen: Ruoka voi kallistua 20 prosenttia nykyisestä loppuvuoteen mennessä: "Kannattaa varautua siihen, että tuotevalikoimat supistuvat"
1:29