Donald Trumpin poukkoileva toiminta on saanut maailmantalouden sekaisin. Trumpin tulilinjalla on erityisesti Kiina.
Talouden maailmankirjat eivät ole ensimmäistä kertaa sekaisin. Kriisejä on ollut ennenkin, mutta.
– Yleensä kriisit ovat tulleet pyytämättä ja yllättäen, mutta nyt tuntuu, että tämä on enemmän tai vähemmän Trumpin presidentinhallinnon tilaamaa. Se tässä on hyvin poikkeuksellista, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hiljattain ilmoittamat maakohtaiset tuontitullit tulivat voimaan keskiviikkona, mutta jo samana päivänä hän kertoi 90 lykkäyksestä suurimmalle osalle maita.
Vaan ei Kiinalle, joka on edelleen isosti Trumpin tähtäimessä.
Kiinalle kohdistetut tuontitullit nousivat 125 prosenttiin sen jälkeen, kun Kiina oli ehtinyt koventaa omia vastatullejaan 84 prosenttiin.
Kiina kestää kyllä
Tullit voivat aiheuttaa isonkin loven jo valmiiksi yskivään Kiinan talouteen, Koivu arvioi.
Koronapandemia teki tehtävänsä monella sektorilla. Koivu mainitsee, että kuluttaminen ja työmarkkinat kärsivät ja viimeisimpänä asuntomarkkinoiden korjaus alaspäin näkyy kaikkien kiinalaisten kukkarossa.
– Kiina on pyrkinyt viemään paljon tavaraa ulos ja pönkittämään viennillä omaa talouttaan ja tasapainottamaan kotimaisia ongelmia. Nyt tälle tielle tulee isoja esteitä, koska Yhdysvallat on yksi Kiinan yksi isoista päämarkkinoista.
Koivu arvioi karkeasti, että Trumpin tullien vaikutukset leikkaavat Kiinan talouskasvua prosenttiyksiköstä kahteen.
Kiina kuitenkin selviää tullikoettelemuksista, sillä se on Koivun mukaan yksi harvoista maista, joka on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista.
Koivun mukaan Trump juotti Kiinalle karvasta kalkkia jo edellisellä presidenttikaudellaan vuonna 2018 edellisen vastaavanlaisen kauppasodan kanssa. Kiina oppi läksynsä ja alkoi etsiä vientimarkkinoita muualta.
– Taustalla on nouseva suurvaltakilpailu, joka on vaikea pala sekä Yhdysvalloille ja Kiinalle. Kumpikin on talousmielessä antanut periksi intresseistään, jotta oma asema suurvaltakilpailussa olisi mahdollisimman vahva.
Epävarmuutta Euroopassakin
Kahden maailman suurimman talouden välinen nokittelu heijastuu myös Euroopan unioniin.
– Hirmuinen epävarmuus vallitsee. Jos se jatkuu pitkään, niin se vaikuttaa laajasti investointeihin ja syö myös Euroopan ja Suomen talouskasvunäkymää, Koivu sanoo.
Kuluttajille luvassa voi olla hyviäkin uutisia.
– Kun kiinalaistuotteet eivät päädy Yhdysvaltojen markkinoille, voivat ne tulla tänne EU:hun. Se voi tietenkin tarkoittaa hyvinkin halpoja kulutustavarahintoja.
Vanhempi ekonomisti Aino Silvo Suomen Pankista arvioi STT:lle, että kiinalaisten tuotteiden hinnat voivat pudota "jonkin verran", koska tuotteiden tarjonta lisääntyy Euroopan ja Suomen markkinoilla.
– Kyllä hinnoissa on nähtävissä laskupainetta. Se on tietysti kuluttajan kannalta hyvä asia, Silvo toteaa.
Hänen mukaansa Kiinasta tuodaan Suomeen ja laajemmin Eurooppaan erityisesti kuluttajaelektroniikkaa, akkuja, autoja sekä erilaisia teollisuuden tarvitsemia koneita ja laitteita.
Juuri näitä tuotteita Kiina todennäköisesti pyrkii tuomaan Suomeen yhä enemmän, kun kysyntä Yhdysvalloissa vähenee. Silvon mukaan erityisesti kiinalaiselle kuluttajaelektroniikalle riittää vanhalla mantereella kysyntää, koska näitä tuotteita ei juuri valmisteta Euroopassa.
– Se on tavaraa, jota tuotetaan maailman mittakaavassa hyvin suuressa määrin Kiinassa, eli puhutaan esimerkiksi älypuhelimista ja televisioista. Kyllä niille varmasti löytyy jatkossakin kysyntää, Silvo pohtii.
Lisäksi on mahdollista, että hinnat laskevat myös sellaisissa tuotteissa, jotka valmistetaan vaikkapa Suomessa mutta joihin tilataan osia Kiinasta.
Halvoilla hinnoilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kiinalaistuotteet voivat aiheuttaa vääristynyttä kilpailua, ja Koivu sanoo ymmärtävänsä yrityssektorin huolen.
– Meillä on paljon kotimaista tuotantoa monella sellaisella alalla, jossa Kiina aika epäreilusti tukee omaa tuotantoa, kun kotimaan kysyntä ei vedä ja syntyy ylikapasiteettia. Ja nyt, jos vienti ei hajaannu osittain Yhdysvaltoihin vaan keskittyy enemmän tänne EU:hun, niin totta kai meidän yrityksemme voivat olla aika liemessä.
Silvon mukaan lisääntyvä tavaroiden tuonti Kiinasta voi olla haaste tietyille suomalaisyrityksille.
Silvo arvioi, että Suomessa Kiinan-tuonnin kasvu voi olla haaste esimerkiksi niille kotimaisille yrityksille, jotka valmistavat teollisuuden koneita ja komponentteja. Kiina on viime vuosina panostanut vastaavaan korkean teknologian tuotantoon ja kilpailee näin ollen alan suomalaisyritysten kanssa.
Hän tosin näkee, että mahdollisesti kiristyvä kilpailu tulee näkymään vasta viiveellä Suomen tuotannossa ja työllisyydessä. Paljon on kiinni siitä, miten suomalaiset yritykset pystyvät sopeutumaan kiristyvään kilpailuun.
– Näkisin, että tämän vuoden lopulle tai ensi vuoteen mennessä vaikutuksia alkaa näkyä. Se on joka tapauksessa pidempi prosessi, Silvo sanoo.
EU pelkää tavaravyöryä ja epäreilua kilpailua
Siinä missä lisääntyvän Kiinan-tuonnin vaikutukset tuntuvat suomalaisyrityksissä vasta myöhemmin, voivat hintavaikutukset näkyä kaupan hyllyillä nopeasti. Kiinalaiset yritykset luultavasti reagoivat Yhdysvaltain tulleihin paraikaa.
– Näkisin, että sikäläiset yritykset ovat varautuneet ja etsivät jo uusia markkinoita. Kiinalaisten tuotteiden hinnat voivat reagoida siis nopeastikin Suomessa, Silvo arvioi.
Hintavaikutusta voi tosin padota EU:n kauppapolitiikkaa. Silvo kertoo, että EU on ilmaissut olevansa huolissaan siitä, että Kiinasta tulisi unionin markkinoille ylitarjontaa, jota olisi mahdollisesti tuotettu valtion tukemana. On yleisesti tiedossa, että Kiinassa valtio tukee tiettyjä strategisia toimialoja julkisin varoin.
EU:ssa pelätään tämän vääristävän kilpailua. On siis mahdollista, että unioni asettaisi joillekin kiinalaisille tuotteille niin sanottuja suojatulleja. Näin on toimittu jo aiemmin kiinalaisten sähköautojen kanssa: EU on asettanut niille 25 prosentin tuontitullit.
– EU on sanonut seuraavansa tilannetta ja arvioivansa, onko tarpeen puuttua asiaan. Vielä tällaisesta ei ole tietoa, mutta toteutuessaan se saattaisi hillitä hintoja alentavaa painetta Kiinan-tuonnille, Silvo sanoo.
