Toimeentulotuella elävä yksinhuoltaja Sirja pelkää hintojen nousun vaikeuttavan hänen tilannettaan entisestään. Pienituloisimmilla mahdollisia säästökohteita ei juurikaan ole.
Vantaalainen Sirja Mäkelä, 47, on aikoinaan valmistunut merkonomiksi, mutta ei onnistunut saamaan alaltaan työpaikkaa. Tilalla on ollut vuosia pätkätöitä ja työttömyyttä. Tällä hetkellä hän uudelleenkouluttautuu alalle, jotta palkkatyöt olisivat mahdollisia tulevaisuudessa.
Lapsia Mäkelällä on neljä, joista 17-vuotias kuopus asuu yhä kotona. Ruokittavia suita ovat myös kissa, kani ja tyttären marsut.
Ruoan, energian ja polttoaineiden hinnat ovat olleet nousussa jo useamman kuukauden, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vain pahentaa tilannetta entisestään.
– Onhan ne aika kauhunsekaisia ajatuksia, Mäkelä kuvailee miettiessään kauppareissujaan tulevaisuudessa.
Mistä säästää, kun rahankäyttö on jo minimissä?
Monissa kotitalouksissa tällä hetkellä pehmennetään hintojen nousun vaikutuksia esimerkiksi energiankäyttöä pienentämällä ja ruokakaupassa halvempia vaihtoehtoja valitsemalla.
Kaikista pienituloisimmille se ei kuitenkaan ole välttämättä mahdollista, koska he ovat jo nyt virittäneet budjettinsa minimiin. Mäkelän mukaan heillä on jo pitkään totuttu elämään mahdollisimman säästäväisesti.
Arkeen ei juurikaan kuulu ravintolailtoja, lomamatkoja tai shoppailureissuja. Vaatteita Mäkelä ei ostele itselleen huvikseen, vaan niitä käytetään niin pitkään kuin mahdollista.
– Ei sitä kauheasti pysty pienentämään enää, kun muutenkin on niin tiukalla ne rahat.
"Ihmiset joutuvat miettimään, onko rahaa ruokaan ja lääkkeisiin"
Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien suomalaisten tuloista yli puolet menee jo nyt asumiseen ja ruokaan, selviää Tilastokeskuksen arvioista.
He ovat myös haavoittuvaisimpia, kun hinnat nousevat nopeasti.
– Tutkimukset osoittavat, että viidesosa suomalaisista on jo aiemmin tinkinyt lääkkeistä ja hoidosta. Varmasti tämä tilanne aiheuttaa sen, että moni joutuu yhä enemmän miettimään, onko rahaa ruokaan tai lääkkeisiin, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota myönnetään, kun palkka tai muut etuudet eivät riitä peruselinkustannuksiin, kuten vuokraan, ruokaan ja sähköön. Kelan rekisterin mukaan perustoimeentulotukea sai helmikuussa 135 000 kotitaloutta.
Toimeentulotukea haetaan yleensä kuukausi kerrallaan, ja sen ehdot ja tulorajat ovat tarkat.
Polttoaineen hinnan nousuun se ei anna helpotusta, oikeastaan päinvastoin. Toimeentulotukea saadakseen omaisuutensa eli esimerkiksi auton voi joutua myymään, jos en pitämiselle ei ole erityistä syytä. Tällaisia syitä voisivat olla esimerkiksi työmatka tai terveydenhuollon piiriin pääseminen.
Toimeentulotuen saajien määrä todennäköisesti kasvaa
Hallitus on jo esittänyt täsmätoimia, joilla toimeentulonsaajien asemaa on tarkoitus helpottaa. Niihin kuuluu muun muassa suurempien elinkustannusten huomioiminen päätöksissä.
Toinen hintojen nousulle herkkä ryhmä ovat he, jotka elävät juuri ja juuri tukirajan yläpuolella. Toisin kuin toimeentulotuen saajat, he joutuvat maksamaan kaikki kustannuksensa itse. Kun hinnat nousevat nopeasti, moni saattaa pudota toimeentulotuen piiriin.
Asiantuntijat arvelevatkin, että toimeentulotukihakemusten määrä kasvaa ja tuen tarve pitkittyy.
– Ruokaköyhyyden lisääntymista tullaan näkemään suuremmassa määrin eli ihmisillä ei oikeasti ole varaa ostaa edes peruselintarvikkeita, professori Anne Kouvonen arvioi aiemmin tällä viikolla.
Video: Ruoan hinnan nousu lisää toimeentulotukihakemusten määrää ja lisää velkaantumista, arvioivat asiantuntijat – "Ankeuttaa elämää kyllä"
2:08
Toimeentulotukeen voidaan tehdä väliaikaisia korotuksia, mutta asiantuntijoiden mukaan tulisi lisäksi tarkastella perusturvan tasoa. Se on Suomessa laahannut jo vuosia hintakehitystä jäljessä, eikä se selvitysten mukaan kata kohtuullista minimikulutusta.
– Suomessa perusturvan taso on aika matala. Ihmisten näkökulmasta se on hyvin tiukka ja pärjääminen on vaikeaa, Soste ry:n eristyisasiantuntija Anna Järvinen toteaa.
Järvisen mukaan olisi tarpeellista huomioida kustannusten nousu myös muissa perusturvaan kuuluvissa tuissa, kuten asumistuessa.
– Pitkään olemme olleet sitä mieltä, että pitäisi tehdä pitkäjänteinen suunnitelma perusturvan korotuksesta kohti sitä minimin määrittelemää tasoa. Riittävä perusturva lisäisi ihmisten kestävyyttä ja joustavuutta kriisitilanteissa.
"Toivon, että pärjätään"
Mäkelä on toiveikas heidän perheensä pärjäämisestä hintojen noususta huolimatta, mutta tietenkin asia huolestuttaa. Ruokaostoksia suunnitellaan nyt entistä tarkemmin, ja merkonomitausta auttaa siinä.
Omista mukavuuksistaan Mäkelä on valmis joustamaan, mutta teini-ikäiselle tyttärelle hän haluaa mahdollistaa monipuoliset ruoat ja arkiset ilot, kuten uudet vaatteet.
– Toivon, että pärjätään. Etten joutuisi vielä kurjempaan tilanteeseen kuin on ollut jo useita vuosia.
– Pienirahaisuus on minulla sellainen normaali tilanne. Toivon, että jonkin aikaa vielä pärjättäisiin kumminkin.