Hallitus kaavailee irtisanomissuojaan uudistusta, jonka myötä työntekijän irtisanomiseen ei jatkossa tarvittaisi painavaa syytä vaan pelkkä asiallinen syy riittäisi. SAK:n päälakimies näkee, että vaarana on pelon kulttuurin pesiytyminen työpaikoille. Suomen Yrittäjien lakimies taas pitää olennaisena rekrytoinnin tekemistä riskittömämmäksi työnantajalle.
SAK:n päälakimies Timo Koskinen kuvailee hallituksen kaavailua "salamairtisanomiseksi”, jossa tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman nopeasti eroon pääsääntöisesti inhimillisistä virheistä.
– "Asiallista" syytä ei ole tällä hetkellä tarkemmin määritelty, niin mikä se sitten on käytännössä, Koskinen pohti tiistaiaamuna Huomenta Suomessa.
Koskinen kertoo, että äskettäin SAK:n saaman yhteydenoton perusteella työnantaja esimerkiksi uhkaili nuorta työntekijää irtisanomisella, koska tämä ei hymyillyt tai ollut asiakasystävällinen työpaikalla.
– Että jos (irtisanomissuojan) painava syy poistuu, niin emme kyllä osaa sanoa, mihin raja irtisanomisessa sen jälkeen asettuu, Koskinen toteaa.
Lue myös: Mikä on hallituksen mainitsema "asiallinen syy", jolla työsopimus voidaan päättää? Emeritusprofessori: "Todella epämääräistä"
"Olennaista, että saadaan rekrytoinnista riskittömämpää työnantajalle"
Asiantuntija ja lakimies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä ei pidä irtisanomissuojan sanamuotoja merkittävinä.
– Onko se asiallinen syy vai pätevä syy vai mikä, sillä nyt ei ole ihan hirveästi itse asiassa merkitystä. Tärkeintä on, että lainsäätäjä antaa selkeän viestin lainsoveltajille, ammattiliitoille, työnantajayhdistyksille ja yrittäjäjärjestöille sekä tietysti tuomioistuimille, että raja siitä nykyisestä laskee, Mäkelä sanoo.
– Se on olennaista, että me saadaan rekrytoinnista riskittömämpää työnantajalle. Ei yksikään työnantaja palkatessaan työntekijää ajattele, että voi kunpa pääsisi irtisanomaan, vaan kyllä työntekijät palkataan tarpeeseen. Jos huomataan, että homma ei toimi, niin työsuhde pitäisi voida päättää helpommin, Mäkelä sanoo.
Lue myös: Professori hämmästyi hallitusohjelmasta: ”Hyvin radikaalia sosiaalipolitiikkaa, kovaa kepitystä on tiedossa”
Mäkelä kertoo monen yrittäjän jättävän työntekijöitä rekrytoimatta, koska he eivät halua ottaa työllistämisen riskiä.
– Eli meidän yritykset eivät pääse kasvamaan, kun työllistämisen kynnys koetaan niin suureksi. Ja yksi keskeinen syy siihen on meidän kansainvälisestikin vertaillen äärimmäisen tiukka henkilöperusteinen irtisanomissuoja, Mäkelä selittää.
Mäkelä huomauttaa, että hovioikeuksien tekemien ratkaisujen mukaan nykyään asiallisena ja painavana syynä työntekijän irtisanomiseen ei ole pidetty edes sitä, että työntekijä on huitaissut mopilla jäljen toisen päähän, tankannut omaa autoaan firman kortilla tai asentanut työpaikan palvelinhuoneeseen kameroita omin luvin.
– Tämän takia tässä keskustelua käydään, onko rima oikealla tasolla. Meidän mielestä ei ole, vaan sitä pitää saada laskettua.
Lue myös: Asiantuntija kritisoi useita työmarkkinauudistusten kohtia ongelmallisiksi: "Ennustan, että läpiviennistä tulee vaikeaa"
Potkut heti ensimmäisestä virheestä?
SAK:n Koskinen sanoo, että uudistuksella on etenkin kolme riskiryhmää: nuoret, ikääntyneet ja ulkomaalaiset työntekijät.
– Nuoret eivät välttämättä osaa tai tunne työelämän toimintatapoja, jolloin saattaa tulla väärinymmärryksiä tai vahinkoja. Ikääntyneillä työntekijöillä osaaminen ei ehkä ole päivittynyt nykypäivän työelämän tarpeiden tasolle, Koskinen sanoo.
– Ja kun ulkomaalainen työntekijä ei osaa suomen kieltä tai tunne suomalaista työmarkkinakulttuuria, niin osaako hän toimia joka tilanteessa sillä tavalla oikein, että se tyydyttää joka suhteessa työnantajaa, Koskinen lisää.
Koskisen mukaan vaarana on, että heikompi irtisanomissuoja luo työpaikoille pelon kulttuuria.
– Irtisanominen on mahdollinen heti, kun vain ensimmäinen virhe tulee, Koskinen kuvailee.
Lue myös: Pöllöraati hallitusohjelmasta: "Puhutaanko ensi syksynä jo yleislakosta?"
Suomen Yrittäjien Mäkelä huomauttaa, ettei vaatimus irtisanomista edeltävistä varoituksista välttämättä ole poistumassa mihinkään.
Mäkelän mielestä huomio pitäisi kiinnittää siihen, että työ tulee tehtyä hyvin.
– Työnantaja tietenkin haluaa, että työntekijä pärjää työssään. Laki edellyttääkin työnantajan huolehtivan, että työntekijä pystyy suoriutumaan työtehtävistään.
"Jos tulee ainoastaan heikennyksiä ja vettä tupaan…"
Hallitus on kutsunut koolle kolmikantaisia työryhmiä, joissa käydään läpi kaavailtuja työelämäuudistuksia. Irtisanomissuojan lisäksi käsittelyssä on esimerkiksi lakko-oikeuden rajoittamista, paikallisen sopimisen lisäämistä ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämistä.
Ay-pomot ovat lytänneet työryhmät ja niissä käytävät keskustelut mitättömiksi, jopa lume-keskusteluiksi. SAK:n Koskinen kertoo huolen kohdistuvan siihen, pyritäänkö työryhmissä aidosti löytämään toimenpiteissä yhteisymmärrys ja keskilinja.
– Jos se on tällaista, että mitään parannuksia työntekijäpuolelle ei ole tiedossa – tulee ainoastaan heikennyksiä ja vettä tupaan –, niin ei se nyt ehkä ole ihan oikeudenmukaista tässä tilanteessa, Koskinen sanoo.
Suomen Yrittäjien Mäkelä puolustaa keskusteluja.
– Hallitusohjelmassa on varsin selkeä kirjaus siitä, mikä hallituksen tahtotila on, ja sitähän siellä tietenkin toteutetaan. Ehkä tässä koetaan sitten niin, että se on liian selvästi hallitusohjelmaan kirjattu, Mäkelä toteaa.