Lakko-oikeuden rajaaminen on työministeri Satosen johtaman työmarkkinamullistuksen ensimmäinen askel: "Toivon, että työrauha säilyy"
2:18Lakkoilua rajoittavia lakeja valmistellaan pikavauhtia – Satonen: Ne ovat olleet jo pitkään Ruotsissa voimassa. Juttu on heinäkuulta.
Julkaistu 19.08.2023 09:14(Päivitetty 19.08.2023 09:58)
MTV UUTISET – STT
Hallitus on edennyt kesän aikana kohusta kohuun, vaikka mitään uudistuksia ei varsinaisesti ole vielä edes tehty. Kuitenkin etenkin tuoreen työministerin Arto Satosen (kok.) tontilla alkaa pian tapahtua.
Satosen kaksivuotiskaudellaan aiotaan viedä läpi merkittäviä työmarkkinauudistuksia, kuten lisätä paikallista sopimista, heikentää irtisanomissuojaa, rajoittaa lakko-oikeutta, muuttaa työttömyysturvajärjestelmää sekä lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaajärjestelmä.
Lakko-oikeuden rajoittamisen ja paikallisen sopimisen laajentamisen valmistelu on jo alkanut.
Hallitusohjelman työmarkkinasuunnitelmat ovat saaneet työntekijäliitot älähtämään ja nostamaan valmiuttaan. Minkälaista työmarkkinaturbulenssia tuore ministeri odottaa alkavalta syksyltä?
– Toivon, että nähtäisiin iso kuva. Se on muiden asia, mitä tapahtuu, mutta ainakin itse pyrin edistämään vuoropuhelua ja antamaan tilaa vaikuttamiselle. Toivon tietysti, että työrauha säilyy, Satonen sanoo STT:lle.
Satonen painottaa, että suunnitellut uudistukset ovat välttämättömiä, jotta suomalainen kilpailukyky vahvistuu. Hallitus pyrkii työmarkkinauudistuksillaan myös parantamaan työllisyyttä ja pienentämään velkaantumista.
Työministeri Arto Satonen (kok.) 15. elokuuta.Lehtikuva
"Veto-oikeus estäisi asioiden etenemisen"
Työmarkkinauudistuksia on tarkoitus valmistella kolmikannassa eli siten, että valmistelussa on mukana hallituksen lisäksi työntekijäpuoli ja työnantajapuoli. Mitään veto-oikeutta ei kuitenkaan työmarkkinaosapuolilla ole, eli jos sopuun ei kolmikannassa päästä, hallitus tekee päätökset.
Satonen kuitenkin vakuuttaa, että ideana on kuunnella myös työntekijäpuolta ja käyttää hyödyksi heidän työmarkkinaosaamistaan.
– Toivon tietysti, että päätökset olisivat yksituumaisia, koska ne toisivat pitkäjänteisyyttä ja vakautta.
Satonen sanoo, että jos veto-oikeus olisi, asioita ei saataisi lainkaan eteenpäin. Hän vakuuttaa, että työntekijäpuolella on kuitenkin aidot mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädännön sisältöön ja osapuolia kuunnellaan "herkällä korvalla".
Satosen mukaan on vakava kysymys, miten rasismikohut vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevana kansainväliset osaajat Suomen näkevät. Satosen mukaan on kuitenkin erottava kaksi asiaa.
– Ensimmäinen asia on se, että hallitusohjelmassa ei ymmärtääkseni ole mitään rasistista, eikä ymmärtääkseni hallituksen toimiaikana kukaan ministeri ole omissa lausunnoissaan antanut rasistisia lausuntoja. Tämä keskustelu kumpuaa aiemmin annetuista lausunnoista, hän sanoo.
Hän sanoo, että rasismissa vellovassa keskustelussa riskinä on, että ihmiset saavat käsityksen, että lainsäädäntö ja asenteet olisivat muuttumassa. Satosen mukaan onkin erittäin tärkeää, että tällainen ajatus ei lähde leviämään.
– On päivänselvää, että Suomi ei pärjää ilman ulkomaalaista työvoimaa.
Kolmen kuukauden sääntö tarkasteluun
Samaan aikaan, kun hallitus haluaa Suomeen kansainvälisiä osaajia, se aikoo myös kiristää maahanmuuttopolitiikkaa.
Esimerkiksi työperusteinen oleskelulupa on tarkoitus sitoa vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Satonen painottaa, että kolmen kuukauden sääntö mahdollistaa sen, että työvoima ei ole kiinnitetty yhteen yritykseen, vaan työpaikan voi ottaa vastaan muusta saman alan yrityksestä tai työvoimapula-alalta.
Kiristyksen ajatuksena on Satosen mukaan se, että kun kyse on työperäisestä maahanmuutosta, halutaan että työntekijä löytää uuden työpaikan.
– Siinä saattaa kuitenkin olla asioita, joita meidän täytyy tarkastella tarkemmin. Korkeammin koulutettujen osalta saattaa olla haasteita, koska siellä on karenssiaikoja ja rekrytointi voi kestää.
Lakko-oikeuden rajoitus ensimmäisenä eduskuntaan
Työmarkkinauudistukset hallitus panee alulle rajoittamalla lakko-oikeutta. Sitä koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus tuoda eduskuntaan heti syksyllä istuntokauden alettua.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että poliittiset lakot saavat kestää korkeintaan yhden vuorokauden. Myös tukityötaisteluita rajoitetaan. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.
Sekä oppositio että työntekijäpuoli ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, aikooko hallitus ensin rajoittaa lakko-oikeutta ja sitten aloittaa radikaalit työmarkkinauudistukset, joita vastaan ei voi samalla tavalla lakkoilla kuin ennen. Satosen mukaan tästä ei ole kyse.
Taustalla on Satosen mukaan se, että hallitus tuo ensimmäisenä eduskuntaan lakko-oikeuden rajoittamisen lisäksi paikallisen sopimisen.
Lakko-oikeuden rajoittaminen voidaan tuoda eduskuntaan nopeammin, sillä lakko-oikeuden rajoittaminen on juridisesti selkeää, kun taas paikallisen sopimisen edistämisessä on enemmän liikkuvia osia.
– Idea on siinä, että nämä ovat juridisesti eri tason valmisteluita, hän sanoo.
Hän painottaa, että lakko-oikeuden rajoittamisessakin kolmikantaisen työryhmän tehtävänä on määritellä kirjauksen sisältö.
Irtisanomissuojan heikennys suunnattu pk-yrityksille
Hallitusohjelman mukaisesti myös henkilöön liittyvää irtisanomista helpotetaan. Hallitusohjelman mukaan henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Nykyisin edellytetään asiallista ja painavaa syytä.
Satosen mukaan pykälän tarkka ja konkreettinen sisältö selviää vasta tarkemmassa valmistelussa. Ideana on kuitenkin se, että henkilökohtaisen irtisanomisen mahdollisuutta kevennetään. Toisena ajatuksena on Satosen mukaan se, että pykälästä saadaan selkeämpi. Hänen mukaan nykyisellään se on epäselvä.
– Tämän enempää siitä ei voi valitettavasti sanoa. Viime kädessähän oikeus määrittelee sen uuden lainsäädännön puitteissa. Tämä tulee olemaan pitkä tie ennen kuin nähdään, mikä se lopullinen tulos on.
Satosen mukaan henkilöön liittyvän irtisanomisen keventäminen on osa hallitusohjelman pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua pakettia.
– Uudistus koskee ennen kaikkea pieniä yrityksiä, koska siellä yksittäisen virherekrytoinnin vaikutus koko yrityksen talouteen on paljon suurempi kuin isoissa yrityksissä.
Osa-aikatyöläisten asema huolettaa
Vaikka elinkeinoelämä on suhtautunut varsin myönteisesti hallituksen työelämäuudistuksiin, Kaupan liitto pelkää, että hallituksen suunnitelmat saattavat heikentää osa-aikaisten työntekijöiden saantia kaupan alalle. Monet osa-aikatyöntekijät saavat soviteltua päivärahaa tai asumistukea tai kumpaakin. Hallitus aikoo leikata molempia.
Hallitus aikoo kannustaa ihmisiä ennen kaikkea kokoaikatyöhön. Satonen sanoo ymmärtävänsä "kauppiaan poikana", että kaupassa on oltava myös osa-aikatyötä, koska työkuorma ei ole tasainen. On tärkeää, että kokoaikatyötä haluavat myös sitä saavat, Satonen lisää.
Hän sanoo, että yksi ajatus kokoaikatyöhön kannustamisen takana on työvoimapula.
– Jos ollaan tilanteessa, että kokoaikatyötä ei ole tarjolla tietyllä toimialalla, ja meillä on samaan aikaan työvoimapulaa muilla toimialoilla, tulisiko meidän kannustaa niitä, jotka eivät pääse kokoaikatyöhön omalla toimialallaan, siirtymään alalle, jossa on kokoaikatyötä tarjolla, hän sanoo.
Kokoomus on vuosikausia puhunut elikeinoelämän tapaan paikallisen sopimisen laajentamisesta. Satosen mukaan hallitusohjelma tuo mukanaan kaksi suurta muutosta. Ensinnäkin ajatuksena on purkaa niin sanottu pääluottamusmieslukko.
Hallitusohjelman mukaan paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.
Satosen mukaan luottamusmieslukon purkaminen tarkoittaa sitä, että paikallisen sopimisen piiriin tulee 70 000 yritystä lisää.
– Toinen merkittävä muutos on se, että ne toimialat, joilla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta, pääsevät paikallisen sopimisen piiriin. Ehtona on se, että heidän vastapuolellaan sopimuksen on tehnyt ammattiliitto tai ammattiosasto, Satonen sanoo.
