Hallitus on säästösyistä lakkauttamassa työntekijöiden mahdollisuuden jäädä vuorotteluvapaalle. Vuotuinen säästö on valtiovarainministeriön (VM) mukaan reilut 20 miljoonaa euroa. Vuorotteluvapaan lopettamista ovat kritisoineet muun muassa jotkin perhejärjestöt.
– Suhteessa vuorotteluvapaa on aika kallis etuus. Alkuperäinen peruste vuorotteluvapaalle oli, että se auttaisi työssä jaksamisessa. Vanhan tutkimuksen mukaan ei näytä siltä, että aikaisemmallakaan mallilla olisi ollut työuria pidentävää vaikutusta, perustelee strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen VM:stä.
Valtiovarainministeriö on jo pitempään suositellut vuorotteluvapaan lakkauttamista, vaikka sen onkin todettu parantaneen vuorotteluvapaalle jäävien tilalle tulleiden sijaisten myöhempää työllisyyttä.
Kärkkäinen painottaa, että VM on tarkastellut vuorotteluvapaata mahdollisena säästötoimena, ei työllisyystoimena.
Vanhalla tutkimuksella Kärkkäinen viittaa vuonna 2009 tehtyyn tutkimukseen. Uudempia ei hänen mukaansa vuorotteluvapaasta ole tehty.
Vuorotteluvapaajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien. Ehtoja tiukennettiin rajusti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, minkä vuoksi vuorotteluvapaan käyttö on sittemmin vähentynyt.
– Vuorotteluvapaalla on vuosittain noin 5 000 henkilöä, sanoo Kärkkäinen.
Ehtojen kiristyttyä vuorotteluvapaalle on voinut jäädä korkeintaan puoleksi vuodeksi sillä edellytyksellä, että takana on 20 vuoden työhistoria. Työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaalla oleva työntekijä saa korvausta, joka on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.
