Yleisurheilulegenda Arto Bryggare pitää urheilijoiden nykyistä eläkerahoitusjärjestelmää riittämättömänä.
LUE MYÖS: SUL:n uusi puheenjohtaja haluaa keskittää voimavarat olennaiseen: "Puhelinlangat laulamaan"
Suomen valtio myönsi ensimmäisen kerran ylimääräisiä urheilijaeläkkeitä vuonna 2015. Sitä saa tätä nykyä vain 28 entistä urheilijaa, joista ainoastaan neljä täytenä eläkkeenä eli 1 339,57 euroa kuukaudessa. Muut tästä joukosta saavat osaeläkettä, joka on puolet täydestä: 669,79 euroa.
Eläkkeet maksetaan veikkausvoittovaroista ja ne ovat verotettavaa tuloa. Entiset urheilijat pystyvät hakemaan urheilijaeläkettä vuosittain, ja sitä voi saada, jos on menestynyt olympialaisissa tai tehnyt muuten merkittävän kansainvälisen uran. Eläkkeen myöntämisessä otetaan huomioon urheilu-uran lisäksi hakijan sosiaalinen asema ja verotettavat tulot.
– Meillä on tehtävää uran jälkeisessä ajassa. Urheilijan eläkejärjestelmät ynnä muut ovat aika lailla vielä lapsenkengissä. Meillä on taiteilijapuolella huomattavasti parempi järjestelmä, eikä sekään ole riittävä. Kyllä meidän pitää kehittää sitä huomattavasti enemmän, Arto Bryggare painotti Huomenta Suomessa.
Bryggare voitti omalla urheilijaurallaan 110 metrin aidoissa MM-hopeaa ja olympiapronssia, ulkoratojen EM-hopeaa sekä kaksi -pronssia.
– Toivon, etten kuulisi unohdetuilta suomalaisilta olympiavoittajilta niitä katkeria kommentteja, joissa sanotaan, että kaikki meni, mitään en saanut ja elämä hylkii. Olen ihan varma, että Suomen kansa on valmis peruseläkkeeseen niille ihmisille, jotka ovat antaneet elämänsä meidän puolestamme taistellakseen Suomen eteen. Sitä järjestelmää pitää kehittää, Bryggare alleviivasi.
Miten urheilusta tulisi halutumpi ammatti, ja millainen merkitys huippu-urheilulla ylipäätään on? Katso ylälaidan videolta koko keskustelu, jossa näkemyksensä avaa myös Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana ensi vuonna aloittava entinen kymmenottelija Sami Itani.