Tiilikainen korostaa edelleen konventin valmistelevaa roolia

Teija Tiilikainen, Suomen hallituksen edustaja viime viikolla työnsä päättäneessä EU:n tulevaisuuskonventissa, painottaa hallituksen lähtevän siitä, että konventti oli valmisteleva elin eikä sen päätösasiakirja ole lopullinen.

EU:n perustuslaillista sopimusta valmistelleen konventin työtä käsitellään syksyllä hallitusten välisessä konferenssissa (HVK), jossa sopimuksen lopullinen muoto päätetään. On arvioitu, että suurin osa konventin työstä säilyy sellaisenaan lopullisessakin versiossa.

-Ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään, mikä olisi muuttanut sen tosiasian, että konventin työ oli luonteeltaan vain valmistelevaa, Tiilikainen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Suomi ei ollut tyytyväinen konventin päätösasiakirjaan kokonaisuutena, ja joitakin kohtia nostetaan keskusteluun hallitusten välisessä konferenssissa. Hallitus antaa eduskunnalle alkusyksystä selonteon niistä asioista, joihin Suomi aikoo HVK:ssa tarttua. Todennäköisesti ainakin päätöksentekotavat, yhteispuolustus ja EU:n presidentin rooli ovat asioita, joihin Suomi hakee muutoksia.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti tänään suuren valiokunnan kokouksessa, että mikä tahansa konventissa sovittu asia voidaan avata uudelleen HVK:ssa. Tiilikaisen mukaan enemmistö EU-maista on tyytymätön konventin loppuasiakirjan kokonaisuuteen, ja siksi on selvää, että se muuttaa muotoaan HVK:n käsittelyssä.

Paljon melua allekirjoituksista


Konventin HVK:lle lähettämän saatekirjeen llekirjoittamisesta nousi viime viikolla Suomessa kohu. Neljä suomalaista konventtiedustajaa päätti jättää saatekirjeen allekirjoittamatta protestiksi sen sisältöä tai konventin menettelytapoja vastaan. Tiilikainen allekirjoitti paperin. Edellisenä iltana hän ja muutamien muiden hallitusten edustajat olivat pyytäneet allekirjoitettavaksi tuotavaa paperia nähtäväkseen, mutta konventin puheenjohtajisto ei suostunut tähän. Tiilikainen kertoi saaneensa saatekirjeen sisällöstä suullisen selostuksen, ja niitäkin kolme erilaista versiota. Hän uskaltautui allekirjoittamaan paperin kuultuaan brittiläiseltä kollegaltaan, että se ei ole luonteeltaan sitova.

-Yleensähän kansainvälisen sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa, että se on sitova. Allekirjoitin paperin, kun olin varma siitä, että se ei sido hallituksen käsiä HVK:ssa, Tiilikainen sanoi.

Eduskunnan edustaja konventissa Kimmo Kiljunen on arvioinut, että neljän suomalaisen, Hannu Takkulan, Jari Vilénin, Esko Helteen ja Esko Seppäsen päätös jättää saatekirje allekirjoittamatta vahingoitti Suomen neuvotteluasemia HVK:ssa. Tiilikainen ei yhdy Kiljusen arvioon.

-Pelkälle allekirjoitukselle ei kannata laittaa kovin suurta painoa. Ei edes tiedetä, ketkä muut suomalaisten lisäksi jättivät allekirjoittamatta, hän sanoi.

Protestina allekirjoittamatta jättäminen oli hänen mielestään kuitenkin huono. Olisi pitänyt täsmentää tarkemmin, mitä vastaan protestoidaan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat