Tämän vuoden Tieto-Finlandia-palkinnon sai Kari Enqvist teoksellaan Olemisen porteilla. Tieto- ja oppikirjallisuuden alan palkinto luovutettiin Suomen akatemian vanhemmalle tutkijalle, fysiikan dosentti Enqvistille torstaina Helsingissä. Suomen kirjasäätiön järjestämän kilpailun palkintosumma oli 150000 markkaa. Enqvist tutkii hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa. Näistä ansioista hänelle myönnettiin viime vuonna Magnus Ehrnrooth -palkinto. Hänen kirjoituksensa useissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ovat herättäneet runsaasti huomiota maailmalla. Enqvistin Olemisen porteilla valittiin Tieto-Finlandian voittajaksi kuuden ehdokkaan joukosta. Esiraadin valitsemista, viime vuonna julkaistuista ehdokkaista palkittavan päätti yksin professori Leena Palotie. Hänet on viime vuosina mm. valittu Vuoden naiseksi ja hän on saanut Lääketieteen toimittajien tunnustuspalkinnon sekä Matti Äyräpää -palkinnon.
Teksti viettelee pohdiskelemaan
Leena Palotie sanoo tehneensä Enqvistin Olemisen porteilla palkitessaan selkeästi elitistisen ratkaisun. -Enqvistin teksti on paikoin vaikeaa. Polveileva ja runsas kieliasu on keskittymistä vaativaa ja sivistyssanat hankalia, joskin niistä on selittävä luettelo kirjan lopussa. Ajattelevan lukijan Enqvist kuitenkin palkitsee. -Teksti elää, hengittää ja viettelee uuden maailmankäsityksen pohdintaan.
Erityiskiitoksen Palotieltä saavat teoksen väliotsikot ja kappaleiden alussa olevat johdattelevat runot ja poleemiset mielipiteet, joissa siteerataan ajattelijoita Goethesta Kissingeriin. -Väliotsikot kuten Epärehellisten astronauttien vaikeuksista ja Kohtalottarien sumea lanka houkuttelevat lukemaan. Sapiskaa Palotie antaa kirjan kuvitukselle ja takakannelle. -Kirjan takakansi ei välttämättä lukemaan houkutellut ja antoi oikeastaan virheellisen kuvan teoksen sisällöstä. Samoin kuvat olivat tietokirjojen tapaan kuivan värittömät ja litteät.
"Tämä kirja käsittelee olemassaoloa"
Enqvist lähtee kirjansa alkusanoissa liikkeelle rohkeasti ja hauskasti. -Tämä kirja käsittelee olemassaoloa. Se ei silti sisällä kuivaa filosofiaa vaan fysiikkaa, Enqvist kirjoittaa. Kirjansa tarkoitukseksi hän ilmoittaa tarjota reseptin, jonka avulla ihmiset voisivat yrittää jäsentää ajattelumatkaa alkeishiukkasista ihmiseen. -Ihmisten on kenties juuri kaikkein vaikeinta käsittää, miten alkeishiukkasten yksinkertaiset ominaisuudet ja vuorovaikutukset voivat ilmetä havaintomaailmaamme koko kirjona ja viime kädessä tahtovana ja tuntevana ihmisenä, Enqvist pohdiskelee. Oikotietä ymmärrykseen ei kuitenkaan ole, eikä ymmärryksestä ole oikotietä onneen.
