Tieto-Finlandia Kari Enqvistille

Teksti viettelee pohdiskelemaan

Leena Palotie sanoo tehneensä Enqvistin Olemisen porteilla palkitessaan selkeästi elitistisen ratkaisun. -Enqvistin teksti on paikoin vaikeaa. Polveileva ja runsas kieliasu on keskittymistä vaativaa ja sivistyssanat hankalia, joskin niistä on selittävä luettelo kirjan lopussa. Ajattelevan lukijan Enqvist kuitenkin palkitsee. -Teksti elää, hengittää ja viettelee uuden maailmankäsityksen pohdintaan.

Erityiskiitoksen Palotieltä saavat teoksen väliotsikot ja kappaleiden alussa olevat johdattelevat runot ja poleemiset mielipiteet, joissa siteerataan ajattelijoita Goethesta Kissingeriin. -Väliotsikot kuten Epärehellisten astronauttien vaikeuksista ja Kohtalottarien sumea lanka houkuttelevat lukemaan. Sapiskaa Palotie antaa kirjan kuvitukselle ja takakannelle. -Kirjan takakansi ei välttämättä lukemaan houkutellut ja antoi oikeastaan virheellisen kuvan teoksen sisällöstä. Samoin kuvat olivat tietokirjojen tapaan kuivan värittömät ja litteät.

"Tämä kirja käsittelee olemassaoloa"

Enqvist lähtee kirjansa alkusanoissa liikkeelle rohkeasti ja hauskasti. -Tämä kirja käsittelee olemassaoloa. Se ei silti sisällä kuivaa filosofiaa vaan fysiikkaa, Enqvist kirjoittaa. Kirjansa tarkoitukseksi hän ilmoittaa tarjota reseptin, jonka avulla ihmiset voisivat yrittää jäsentää ajattelumatkaa alkeishiukkasista ihmiseen. -Ihmisten on kenties juuri kaikkein vaikeinta käsittää, miten alkeishiukkasten yksinkertaiset ominaisuudet ja vuorovaikutukset voivat ilmetä havaintomaailmaamme koko kirjona ja viime kädessä tahtovana ja tuntevana ihmisenä, Enqvist pohdiskelee. Oikotietä ymmärrykseen ei kuitenkaan ole, eikä ymmärryksestä ole oikotietä onneen.

-Enqvist suhtautuu varsin kriittisesti, oikeastaan ironisesti kvanttiteorioiden halpaan popularisointiin tai tämän modernin alan näennäisymmärtämiseen perustuvaan myymiseen vaikkapa liikkeenjohdon mallina. Hän kuvaa hellästi tieteenalansa historian lapsuksia ja totuuksien muuttumista ei pelkästään vuosisatojen saatossa vaan myös viimeisten vuosikymmenien aikana, Palotie selvittää. Palotie lisää, että tässä ehkä onkin Enqvistin kirjan suurin anti. -Hän haastaa lukijan pohtimaan tieteen totuuksia, itsestäänselvyyksiä ja näennäisiä ristiriitaisuuksia.

Ensi kertaa yksi valitsija

Yhdennentoista kerran jaetussa Tieto-Finlandia -palkinnossa käytettiin ensimmäistä kertaa kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta jo tuttua valitsemistapaa. Ensin valintalautakunta poimii kustantajien lähettämistä teoksista esiin varsinaiset ehdokkaat, joista yksi valintalautakuntaan kuulumaton ihminen päättää kilpailun voittajan. Ensimmäiseen valintalautakuntaan kuuluivat puheenjohtajana toimittaja Jyrki Vesikansa ja jäseninä rehtori Aulikki Kalalahti sekä fil. tri Hannu Karttunen. Sen valitsemat Tieto-Finlandia-ehdokkaat Enqvistin Olemisen porteilla lisäksi olivat tänä vuonna: Matti Huurre: Kivikauden Suomi, Irma Järvinen, Lasse Kosonen ja Marita Joutjärvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut, Kukka-Maaria Karjalainen: Isä, Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu sekä Kuurojen liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toteuttama Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan.

Ehdokaskirjoista kolme on WSOY:n, yksi Otavan ja kaksi pienempien kustantajien kustantamia. Enqvistin kirjan kustantaja on WSOY. Yhdentoista vuoden aikana eniten Tieto-Finlandioita on Otavalla, jonka kustantama kirja on palkittu kolme kertaa. WSOY:lla on nyt kaksi palkittua kirjaa kuten myös Suomalaisen kirjallisuuden seuralla (SKS), jolla oli tänäkin vuonna yksi ehdokas kuuden joukossa.
(STT)