Ratkaisevin asia löytyy asiantuntijan mukaan droonin alta ja sisältä muistikortista.
Droonisodankäyntiin erikoistunut entinen Puolustusvoimien tutkimusjohtaja insinöörieversti, evp. Jyri Kosola vastasi MTV Uutiset Liven haastattelussa avoimiin oleviin kysymyksiin Pellingistä löytyneeseen drooniin liittyen.
Kosola näkee kaukokartoitusdroonin käytölle Suomen lähialueella kolme käyttötarkoitusta.
– Joko se on ollut vakoilemassa tarkoituksella Suomen alueita, mahdollisesti sotilaallista toimintaa, tai se on ollut Suomenlahdella tukemassa varjolaivastoa. Viimeisenä vaihtoehtona se on ollut siviilitoiminnassa, Kosola sanoo.
Viimeistä vaihtoehtoa puoltaisi se, että puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kertoman mukaan Venäjän siviililennonjohto oli varoittanut Suomen lennonjohtoa karanneesta droonista jo päiviä aikaisemmin ennen kun Pellingistä löytyi venäläisvalmisteinen drooni.
Lue lisää: Häkkäseltä uutta tietoa: Venäjän siviiliviranomaisilta karkasi kartoituslennokki
Kosola pitää täysin mahdollisena, että drooni olisi voinut olla siviilikäytössä, mutta "sitä on täältä käsin mahdotonta todistaa". Lisäksi hän huomauttaa, että Venäjällä "kaikki, mitä siviilipuolella tehdään, voidaan hyödyntää puolustuksessa".
"Kaikista mielenkiintoisin kysymys"
Jossain määrin Kosolasta on yllättävää tässä maailman ajassa, että venäläiset varoittavat jostakin.
– Ehkä se kertoo sitä, että venäläisetkään eivät halua eskaloida tilannetta yhtään.
Kosola toteaa, että Rajavartiolaitoksen aloittama alueloukkaustutkinta paljastaa kyllä lopulta, mistä droonin joutumisessa Suomeen on kyse.
Ratkaisevaa on se, mitä tietoa droonin muistikortilta paljastuu, mikäli se saadaan pelastettua ja avattua. Kosola pitää lähes varmana, että viranomaiset saavat avattua muistikortin.
– Kaikista mielenkiintoisin kysymys on se, että mikä sensori (droonin) alla on ollut.
Jos droonissa on ollut näkyvän valon kamera, silloin on saatu videokuvaa. Jos taas lämpokamera, saadaan videokuvaa pimeässä.
Toisaalta, jos drooniin on asennettu jonkinlainen signaalitiedusteluun tarkoitettu hyötykuorma, mahdollistaa se Kosolan mukaan esimerkiksi erilaisten tietoliikenneverkkojen ja tutka-asemien kuuntelun.
– Silloin se on ihan selkeästi sotilaskäyttöön tehty.
Viimeisenä vaihtona on se, että drooni on tehnyt vesialueilla täysin normaalia siviilikartoitusta. Kosola pitää mahdollisena sitä, että drooni on tehnyt pakkolaskun Suomen vesialueen ulkopuolelle ja ajautunut Porvoon rannikolle.
– Olin tuona päivänä, kun drooni löytyi, lähellä sitä paikkaa ja silloin tuuli aika kovaa. Se on voinut tulla kaukaakin, Kosola toteaa.
