Taskupuhelu paljasti veriteon aikana käydyn keskustelun – liikuntarajoitteinen nainen murhattiin nojatuoliinsa: Uhrin tekohampaat löytyivät syytettyjen asunnolta

Liikuntarajoitteinen nainen tapettiin kotonaan Kalajoella – oikeus tuomitsi miehen murhasta ja naisen pahoinpitelystä 4:28
Liikuntarajoitteinen nainen tapettiin kotonaan Kalajoella – oikeus tuomitsi miehen murhasta ja naisen pahoinpitelystä

Rovaniemen hovioikeudessa ratkottiin viime viikolla raakaa henkirikostapausta, jossa liikuntarajoitteinen nainen surmattiin raa'asti nojatuoliinsa omassa kodissaan Kalajoella. Uhrin tekohampaat ja puhelin takavarikoitiin myöhemmin tekijöiden asunnolta.

Liikuntarajoitteinen, rikoksentekoaikaan vahvasti päihtynyt ja puolustuskyvytön kuusikymppinen nainen surmattiin pahoinpitelyn päätteeksi viime vuoden tammikuussa. Veriteko tapahtui hänen omassa kodissaan.

Väkivaltaa edelsi päihdehuuruinen illanvietto ja riitatilanne. Uhri oli istunut nojatuolissa, kun häntä oli useiden minuttien ajan lyöty pään alueelle, kuristettu ja isketty lopulta keittiöstä haetulla veitsellä kuolettavasti kaulaan.

Oulun käräjäoikeus langetti tapauksesta tuomiot viime heinäkuussa. 1984 syntynyt mies tuomittiin elinkautiseen murhasta. 1985 syntynyttä naista syytettiin niin ikään murhasta, mutta sai tuomion ainoastaan pahoinpitelystä.

Tapaus eteni hovioikeuteen lukuisten valitusten kera.

Syyttäjä vaati kovennuksia

Syyttäjä vaati, että myös nainen tulisi tuomita murhasta tai ainakin yllytyksestä murhaan. Tuomion koventamista vaativat myös uhrin omaiset.

Käräjäoikeus oli tuomiossaan katsonut, että nainen oli lyönyt uhria ja repinyt häntä hiuksista, mutta ei osallistunut varsinaiseen surmaamiseen tai yllyttänyt miestä murhaan.

Murhatuomion saanut mies puolestaan vaati tuomionsa kumoamista, koska hän katsoi syyllistyneensä korkeintaan tappoon. Hän kiisti halunneensa surmata uhrin, mutta harkintakykynsä oli runsaan päihteidenkäytön seurauksena pettänyt. 

Hovioikeudessa nainen painotti omaa syyttömyyttään murhaan. Hänen mukaansa tilanne asunnossa oli riidan jälkeen rauhoittunut, eikä hänellä ollut motiivia jatkaa naisen pahoinpitelyä myöhemmin.

Hän kertoi riidan alkaneen siitä, ettei hän enää jaksanut kuunnella uhrin “räksytystä”.

Nainen: mies oli "seonnut"

Naisen mukaan hänen kumppaninsa, murhasta tuomittu mies oli myös ennen Kalajoen veritekoa uhitellut ihmisiä veitsellä, ja myös naista viidakkoveitsellä. 

Naisen kuvailujen mukaan mies oli yhtäkkiä "seonnut" uhrin asunnolla ja aloittanut silmittömän väkivallan, jota nainen ei lopulta pystynyt edes katsomaan.

Mies puolestaan yritti puhua naisen syyksi yllytystä henkirikokseen. Hänen mukaansa nainen oli useita kertoja kehottanut häntä tappamaan uhrin. 

Käräjäoikeudessa teolle ei löytynyt selkeää motiivia, koska tekijöiden tuttavuus uhriin oli hyvin etäinen. Syytetyt olivat selittäneet tekoa sillä, että uhri oli etäisesti sukua naisen entiselle seurustelukumppanille, joka oli pahoinpidellyt naista suhteen aikana.

Mies kertoi aloittaneensa uhrin pahoinpitelyn, koska tunsi kumppaniaan kohtaan myötätuntoa menneistä koettelemuksista.

"Tämä on murha"

Kun tekijät olivat menneet uhrin asunnolle, naisen puhelimesta oli yhdistynyt taskupuhelu hänen tuttavalleen. Tuttu ei ollut vastannut soittoon, joten kaksikon veriteon aikana käymä keskustelu oli tallentunut puhelinvastaajaan.

Tallennetta kuunneltiin hovioikeudessa todisteena. Kummassakin oikeusasteissa arvioitiin, että uhri oli surmattu juuri kyseisen puhelun aikana.

Taskupuhelun aikana nainen kuvaili alatyylisin ja vihamielisin ilmauksin, kuinka uhri oli "laverrellut" ja kuinka tätä oli "just hakattu".

– Mulla on käsi ihan paskana, etten pysty ajaan edes pyörällä, nainen totesi miehelle.

Kuolettavan väkivallan jälkeen vastaajapuheluun oli tallentunut lisää keskusteluita ja kiroilua. Nainen tiedustelee mieheltä, onko uhri edelleen elossa.

– Me joudutaan linnaan, mies sanoo.

– Ai minä, nainen vastaa.

– Tämä on murha, mies jatkaa. 

– Ei tää mikään murha oo, nainen väittää.

Syytettyjen asunnolta takavarikoitiin teon jälkeen uhrin tekohampaat ja puhelin.

Passitus mielentilatutkimukseen

Hovioikeudessa puitiin erityisesti sitä, oliko nainen osallistunut surmatyöhön muutoin kuin pahoinpitelemällä uhria ja täyttikö miehen teko murhan tunnusmerkistön.

Oikeus katsoi, ettei nainen ollut osallistunut varsinaiseen veitsellä tehtyyn tappamiseen.

Jatkoarviointia varten hänet kuitenkin määrättiin mielentilatutkimukseen, jonka valmistumisen jälkeen hovioikeus arvioi uudelleen hänen syyllisyyttään. Tavanomaisesti mielentilatutkimuksen tulosten saaminen kestää useita kuukausia.

Miehen murhatuomio pysyi hovissa ennallaan.

Lue myös:

    Uusimmat