Mies iski puukolla kämppäkaverinsa kuoliaaksi, mutta vältti tappotuomion – näin oikeus päätyi ratkaisuunsa

Työmiesten kimppakämpässä sattui lokakuussa miehen kuolemaan johtanut veriteko. Oikeudessa ratkottiin, oliko kyseessä tappo vai hätävarjelu. 

Tapahtumat juontavat juurensa viime vuoden lokakuuhun ja Oulussa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon, jossa oli majoittuneena useampia latvialaisyrityksen työntekijöitä. 

Tekoa oli edeltänyt miesporukan viikonloppuinen alkoholinhuuruinen illanvietto.

Mies kiisti syytteen taposta. Hän oli sanojensa mukaan joutunut puolustautumaan, koska uhri oli aiemmin kahdesti hyökännyt väkivaltaisesti hänen kimppuunsa samana päivänä, ja muun muassa potkinut ja lyönyt häntä päähän. 

Asunnolla ollut kolmas, todistajana kuultu henkilö oli tullut väliin tappeluun. Hänen mukaansa miesten välillä ei ollut illan aikana suurempia erimielisyyksiä, mutta uhrin oli nähty aiemmikin nähty käyttäytyvän väkivaltaisesti.

Puukotuksesta syytetyn mukaan uhri oli aiemmin päivällä vaikuttanut synkistyneeltä, mutta joka tapauksessa miehet olivat aiemmin päivällä muun muassa vitsailleet tavalliseen tapaan.

Pesi kasvoja ja tarttui veitseen

Kun mies oli ollut pesemässä tappelusta vereentyneitä kasvojaan, uhri oli hänen mukaansa hyökännyt kolmannen kerran. Mies koki henkensä olleen uhattuna, joten hän oli tarttunut lavuaarin viereisessä astiankuivaustelineessä olleeseen pitkään veitseen ja pyörähtänyt hyökkääjää päin.

Hän ei sanojensa mukaan ollut kohdistanut lyöntiä tiettyyn kohtaan, vaan puolustautunut hyökkäykseltä. Iskuvamma oli joka tapauksessa kuolettava. 

Asunnossa ollut todistaja näki, kuinka puukotuksen uhri juoksi keittiöstä olohuoneeseen ja tuupertui lattialle. Hän soitti ambulanssin paikalle. 

Oulun käräjäoikeudessa ratkottiin erityisesti sitä, oliko keittiössä tapahtunut veriteko tappo vai hätävarjelua.

Lapsille vuosien elatuskorvaukset

Oikeuden mukaan tapahtumien kulusta ja osallisten teoista ei juurikaan jäänyt epäselvyyttä. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että tekoa edeltävistä tapahtumista huolimatta mies olisi voinut menetellä veitsellä iskemisen sijaan toisinkin.

Oikeuden mukaan mies olisi voinut lyödä uhria jotenkin muutoin kuin veitsellä tai huutaa kolmatta miestä apuun. Miehen puolustautuminen katsottiin tarpeelliseksi, mutta kyseessä oli silti hätävarjelun liitoittelutilanne.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1987 syntyneen Janis Graussin 3,5 vuoden vankeuteen hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä ja hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä kuolemantuottamuksesta. Lisäki hän joutuu korvaamaan uhrin omaisille kärsimys- ja hautauskuluista lähes 30 000 euroa.

Tuomittu joutuu myös maksamaan uhrin kolmelle lapselle elatuksen menetyksestä kullekin 130 euroa kuussa heidän täysi-ikäistymiseensä saakka.

Lue myös:

    Uusimmat