Tanskasta mallia työttömyyden torjuntaan – ”Tänne kopioitu vain kepin käyttöön perustuvia elementtejä”

– Tanskassa on enemmän työvoimapalveluja ja parempi työttömyyskorvaus, mutta heikompi irtisanomissuoja, tiivistää Tanskan mallin Suomen Akatemian tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopistosta.

Työttömyyskorvaus on enimmillään noin 90 prosenttia työttömyyttä edeltäneestä palkasta.

– Näin on alimmissa tuloluokissa. Keskituloisilla korvaus on noin 50-60 prosenttia palkasta, kertoo professori Olli Kangas Kelasta.

– Jokaisella työttömällä on työllisyystili. Työllisyys ja työttömyys kirjataan tilille tunnin tarkkuudella, kertoo professori Koski.

Tarkka kirjanpito johtaa siihen, että jo tunnin työkeikka kannattaa ottaa vastaan.

Jokaista tehtyä työtuntia kohti työttömyysturva jatkuu kahdella tunnilla. Näin työssä käymisestä palkitaan. Heikostikin palkattu pätkä kannattaa ottaa vastaan paitsi työttömyysturvan jatkumisen takia myös siksi, ettei se laske turvan perusteena olevaa palkkaa. Tanskassa työttömyysturvan perusteena ovat parhaat 12 kuukautta työttömyyttä edeltäneen kahden vuoden ajalta.

– Tanskassa kannetaan huolta siitä, että kukaan ei putoaisi työttömyysturvan ulkopuolelle, sanoo Kangas.

Karenssi toki tunnetaan Tanskassakin. Yksi karenssipäivä toistuu neljän kuukauden välein, jos työehto ei täyty.

Työssäkäyntialueeksi katsotaan koko maa.

– Tämä käy päinsä, koska Tanska on pieni maa, jossa on hyvät liikenneyhteydet, sanoo Kangas.

Suomessa Tanskan mallista puhutaan paljon, mutta todellisuudessa siitä on kopioitu tänne vain osia.

– Suomeen on kopioitu elementtejä, jotka perustuvat kepin käyttöön, arvioi tutkijatohtori Alho.

– Aktivoitumista vaaditaan, mutta vastaavasti työttömyyskorvausta ei ole parannettu, sanoo Alho.

Tanskassa yhdellä työvoimavirkailijalla on vastuullaan noin 12 työtöntä, Suomessa yhden virkailijan kontolla on noin 150 työtöntä.