Tanska taivuttelee jihadisteiksi haluavia jäämään

Otetaan esimerkiksi Mads. Hän toimii mentorina, joka pyrkii auttamaan takaisin raiteilleen yhtä sotijakandidaattia.

– Kaveri, jonka kanssa teen nyt töitä, todella halusi lähteä Syyriaan.

Mads voi aloittaa tuttavuuden vaikkapa puhumalla jalkapallosta. Nykyistä mentoroitavaa Mads on auttanut kirjoittamaan työhakemuksia. Kaksikko on etsinyt yhteistä säveltä myös käymällä kirjastossa.

– Tarkoitukseni ei ole erottaa häntä uskonnosta, koska minusta on hienoa, että hän on uskossa, Mads sanoo.

– Kyse on tasapainon löytämisestä.

Kolmissakymmenissä oleva Mads ei halua henkilöllisyyttään julki, koska ei halua vaarantaa tehtäväänsä.

Muistuttaa avioeroa 

Mentorointi on osa ohjelmaa, jolla Aarhus haluaa auttaa radikalisoituneita muslimimiehiä, joiden arvellaan olevan vaarassa suistua väkivaltaan. 

Nuorukaista voi esittää ohjelmaan kuka tahansa; perhe, ystävät, viranomaiset tai vaikka nuorisotalon työntekijät. Hänen tilanteensa arvioidaan, ja hänelle tarjotaan neuvontaa. Häntä autetaan saamaan kiinni opintojen tai työn syrjästä, löytämään asunto.

Työntekijät eivät kuvittele, että radikalismiin ajautuneen nuoren olisi helppo muuttaa ajatustapaansa.

Rikostentorjuntaohjelmaa johtava Toke Agerschou vertaa prosessia avioeroon.

– Harvoin se menee ohi heti. Se voi viedä kuukausia ja vuosia.

Syyriasta palannut 50 

Tanska on tutkimusten valossa onnellisten ihmisten tyyssija. Tästä huolimatta maasta on Economist-lehden mukaan lähtenyt Syyriaan länsimaista toiseksi eniten taistelijoita, kun määrä suhteutetaan väkilukuun. 

Tanskan turvallisuuspoliisi arvioi, että Syyrian sisällissotaan on osallistunut noin 100 tanskalaista. 16:n tiedetään kuolleen, ja viitisenkymmentä on palannut takaisin.

Ongelmat on tiedostettu. Maassa on pantu pystyyn ohjelmia, joilla halutaan auttaa niitä, jotka vasta suunnittelevat lähtöä sekä niitä, jotka ovat palanneet Syyriasta.

Ohjelmat herättävät myös vastustusta. Osa poliitikoista uskoo, että ongelmia on parempi torjua oikeussaleissa.

Oppositiopuolue venstreä edustava Martin Geertsen on esimerkiksi huomauttanut haluavansa välttyä tilanteelta, jossa yhteiskunta säälisi ihmisiä, joita todellisuudessa pitäisi rangaista.